Sikainfluenssaepidemian ollessa ajankohtainen oli mahdotonta tietää taudin aiheuttamia riskejä ja toisaalta rokotteen riskejä. Kansa jakautuikin kahtia: puolet piti rokotteen mahdollisia haittoja pienempänä pahana kuin influenssan aiheuttamaa riskiä; puolet taas katsoi taudin olevan kuin tavallinen influenssa, johon ei yleensäkään ole tapana rokotetta ottaa, ja jätti ottamatta poikkeusmenettelyllä hyväksytyn rokotteen.
Aiheuttiko rokote narkolepsiaa? Mahdotonta sanoa tässä vaiheessa. Tätä vastaan puhuisi se, ettei ilmoituksia narkolepsiatapauksista ole tullut muualta kuin Suomesta ja Ruotsista. Toisaalta narkolepsiatapausten ilmaantuminen oli Suomessa niin poikkeuksellisen korkea (14, keskimäärin 3/vuosi), että jotain poikkeuksellista on täytynyt tapahtua.
Missään ei ole oikein selitetty, millä tavalla rokote voisi aiheuttaa narkolepsiaa. Minä esitän itselleni muodostuneen käsityksen muutamia faktoja luettelemalla:
- Rokotteen adjuvantin vaikuttava aine oli skvaleeni. Adjuvantin tehtävänä on ärsyttää immuunijärjestelmää.
- Autoimmuunisairaudessa oma immuunijärjestelmä hyökkää omaa elimistöä vastaan.
- Rotat ovat erityisen herkkiä: skvaleenin pistäminen rottaan voi laukaista koe-eläimelle reumaattisen artriitin, joka on autoimmuunisairaus.
- Narkolepsiaa pidetään autoimmuunisairautena.
Sitten vielä yksi juttu: narkolepsia voi tuntua ensi ajattelemalta varsin harmittomalta pikku vaivalta, mitäs nyt pikku nukahtelusta. Mutta todellisuudessa tauti rajoittaa elämää huomattavasti, niin sosiaalista kanssakäymistä kuin vaikkapa uramahdollisuuksia. Varmasti se aiheuttaa myös vaaratilanteita. Sikäli siis lööpeissä näkynyt “VAKAVA EPÄILY” oli ihan kuvaavasti kirjoitettu.
Krooninen äly 
Jätä kommentti