Syventävät opinnot, osa 1

Tampereen lääkisopiskelijoiden Flatus-lehden HarmilLista-palstalla, jolle lukijat voivat listata heitä harmittavia asioita, mainitaan joka kerta syvärit eli syventävät opinnot.

Kun aloitin lääkiksessä, minulla ei ollut oikein hajuakaan siitä, mitä syvärit ovat; jotkut opiskelukaverit sen sijaan mainitsivat sanan silloin tällöin esim. lounaan äärellä. No, myöhemmin asia valkeni minullekin, olinhan mukana “johdantokurssi lääketieteen lisensiaatin syventävien opintojen ja tohtorin tutkinnon suorittamiseen Tampereen yliopistossa” -valinnaiskurssilla, jolla on naurettavan pitkä nimi.

Kerron tässä merkinnässäni syventävistä opinnoista(ni), ja kakkososa ilmestyy sitten kun syventävien opintojeni opinnäytetyö on valmis.

Yleensä eikun aina lääkisläiset puhuessaan syväreistä tarkoittavat nimenomaan opinnäytetyötä. “–Joko sulla on syvärit tehtyinä? –En oo vielä aloittanutkaan!” Moni ei ehkä edes tiedä, että on tullut suorittaneeksi paljonkin syventäviä opintoja. Meillä lääketieteen koulutusohjelmassa Tampereella nimittäin opinnot on järjestetty integroiduiksi (=sisältää asiaa monesta perustieteestä/monelta lääketieteen osa-alueelta) jaksoiksi, ja yleensä jaksoon kuuluu ainakin yksi seminaari. “Jaksojen integroidut seminaarit ja opiskelijoiden suorittamat vaativat tehtävät katsotaan jaksoissa lääketieteen syventäviksi opinnoiksi”, sanotaan opinto-oppaassa (PDF).

Seminaari-käsitteen ymmärtäminen avaakin tätä asiaa. Seminaareja pidetään lääkisläisten keskuudessa oppimistilaisuuksina, joissa opiskelijat ovat ennakkotehtäviä tehneinä enemmän vuorovaikutuksessa kuin perinteisillä luennoilla. Wikipedia kertoo, että seminaarilla “tarkoitetaan usein yliopiston syventävää kurssia, jolla osallistujat esittelevät kurssia varten valmistamiaan tutkimuksia”. “Suomalaisissa yliopistoissa lähes jokaisen aineen aine- tai syventäviin opintoihin sisältyy ainakin yksi seminaari, jonka järjestäjänä toimii yleensä laitoksella erityistä arvonantoa nauttiva professori.” Niin, eli syventävistä opinnoista on seminaareissa kyse.

Meillä on integroitujen jaksojen seminaarien lisäksi osallistuttava tutkimusseminaariin, jossa esitellään oma opinnäytetyö. Tämä homma on varmasti tuttua tai tulee tutuksi kaikille korkeakouluopiskelijoille (myös AMK).

Syventävien opintojen laajuus on siis meillä 60 opintopistettä, joista vain 20 pistettä tutkielmasta (opinnäytetyöstä), loput “integroiduista seminaareista ja vaativista tehtävistä”.

Minun syvärini

Kun viime syksynä tuli sähköpostilistalle eräältä professorilta tietoa syventävien suoritusmahdollisuuksista, panin toimeksi ja otin yhteyttä. Ajattelin, että kannattaa jo viimein aloittaa, ettei jää viime tippaan. Meillä prekliininen vaihe jatkui vielä kolmannen vuosikurssin, ja ajattelin, että kliinisessä vaiheessa tulisin olemaan niin kiireinenkin, että parasta tehdä alta pois.

En päässyt työn touhuun ihan niin pian kuin olin ehkä ajatellut, sillä tutkimusryhmä oli syksyllä vasta muotoutumassa, eikä aineistoakaan ollut vielä kerätty.

Lopulta päädyin tekemään samalta alalta hieman eri aihetta koskevan työn, jota varten aineisto oli jo valmiina. Kääntöpuolena joudun naputtelemaan paperisia lomakkeita tietokoneelle. Osa on jo valmiina, loppuihin suunnittelen käyttäväni ainoan kesälomani tänä kesänä, pari viikkoa heinäkuussa. (Jos tekisin 8-tuntista työpäivää, valmista tulisi ehkä kahdessa päivässä, mutta eihän sitä kykene tekemään montaa tuntia peräkkäin!)

Mitä teen nyt?

Pitkästä aikaa kurkistus henkilökohtaisiin kuulumisiini! Minulla on amanuenssuuri Kainuussa, harjoittelen siis lääkärin töitä seuraamalla ja avustamalla lääkäriä.

Täällä ollessani teen syventäviä opintojani etsimällä kirjallisuutta ja kirjoittamalla johdantoa tutkielmaani.

Kolme vuosikurssia on nyt siis takana ja kolme edessä. (En tosin ihme kyllä ole vielä saanut suoritusmerkintääni kevään viimeisestä jaksosta ja kolmosvuosikurssista, mikähän ihme siinä maksaa? Toivottavasti ei käy samanlaista sekoilua asian kanssa kuin edellisen vuoden suoritusmerkintää koskien…)

Niin, opinnäytetyön voi lääkiksessä aloittaa jo näinkin aikaisin. Itse asiassa sen voisi aloittaa jo ensimmäisellä vuosikurssilla, aihevalintaa tietysti vähän rajoittaa se jos ei vielä tiedä oikein mistään (lääketiedettä koskien) mitään.

Ensimmäinen viikkoni amanuenssina on sujunut hienosti. Palkka on samanlainen kuin tukholmalaisessa vanhainkodissa viime kesänä, mutta työ on uudenlaista ja mielenkiintoista. Saan jututtaa joka päivä uusia potilaita. Työkaverit ovat todella kivoja, ja tähän asti ihan jokainen potilaskin on ollut mukava.

En ole koskaan ennen viettänyt aikaa Kainuussa. Matkailu todella avartaa! Tässä pari viikonloppuna ottamaani kuvaa.

Aurinkoinen lauantai

Aurinkoinen lauantai, kaukana takana saarella näkyvät Kajaanin linnan rauniot.

 

Raatihuoneentori

Kajaanin Raatihuoneentorilla on Valiojäätelön ja Ingmanin jäätelökojut vierekkäin; toivottavasti niillä on kova hintakilpailu käynnissä, irtojäätelö kun tuppaa olemaan kallista.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: