Avainsana-arkisto: punavihreä kupla

Valkopesua tai mustamaalausta

Twitterissä kohistiin tänään kahdesta uutisartikkelista. Helsingin Sanomain juttu ministeri Jari Lindströmin erityisavustajasta vihjaili rasismista, YLEn juttu kemiläisestä kaupunginvaltuutetusta puolestaan kriittisten kommenttien mukaan valkopesi tuota rasistia.

Monilta kommentaattoreilta löytyy paljon mediakriittisyyttä jälkimmäistä juttua kohtaan samalla kun he omaksuvat ensimmäisestä jutusta juuri toimittajan epäsuorasti vihjaaman näkökulman sellaisenaan. Tässä on kyse siitä tunnetusta ilmiöstä, että ihminen valjastaa kaiken uuden kohtaamansa informaation vahvistamaan aiempia käsityksiään.

Perussuomalaisen työministeri Lindströmin erityisavustaja oli pyrkinyt vaikuttamaan kuuden järjestön tukihakemusten käsittelyyn ministeriössä, jotta hakemukset hylättäisiin. Kyseessä on poliittinen ohjaus, jossa poliittisesti nimitetty ministeri vaikuttaa tukipäätöksiin. Tämä on täysin laillista, koska kyseessä ovat harkinnanvaraiset tuet, eli laki ei velvoita myöntämään niitä. Pohjimmaisena ongelmana oli ilmeisesti se, että erityisavustaja ei olisi saanut ohjata ministeriön virkamiehiä, vaan tämä olisi ministerin itse pitänyt tehdä, vaikkakaan tätä pointtia artikkeli ei kovin selkeästi ilmaise.

Artikkeli alleviivaa sitä asiaa, että kuudesta järjestöstä, joille yritettiin ohjata kielteinen tukipäätös, kaksi oli somalijärjestöjä. Miksi tämä on olennaista? Koska toimittaja yrittää maalailla kuvaa, että tukihakemusten dissaamisessa oli kyse etnisestä syrjinnästä.

Onko sitten teoreettisesti mahdollista, että somalijärjestöiltä voitaisiin evätä tuet jonkin muun syyn kuin syrjinnän takia? Artikkeli ei lähde yhtään spekuloimaan muita mahdollisia motiiveja. Ministeriön virkamiehiltä artikkelissa on sumeilemattoman paheksuvia lainauksia, joissa korostetaan virkamiesten omaa etiikkaa, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia! Uskomattoman suuria sanoja tässä asiayhteydessä. Perussuomalaiset plus somalien hakemuksen hylkääminen on yhtä kuin ihmisoikeuksien vastustaminen, tällaisen yhtälön toimittaja tahtoo piirtää.

Valitettavaa tietenkin on, ettei Lindströmiltä ja erityisavustajalta saatu artikkeliin kunnon kommenttia tapahtuneesta ja poliittisen ohjailun perusteista. Kun kieltäydytään kertomasta, on toimittajalla melkein oikeuskin spekuloida villisti. Itselleni tulee pari poliittisen ohjailun perustetta mieleen. (Olisi tietysti paljon informatiivisempaa, jos artikkelissa mainittaisiin nimeltä kaikki kuusi järjestöä joiden tukihakemukset haluttiin evätä.) Ensiksikin Perussuomalainen-lehti (ja verkkojulkaisu Suomen uutiset) julkaisi viime joulukuussa jutun somaliliiton tukiaisista. Varmasti tämä aihe oli Lindströmin porukalle puolueen omasta äänenkannattajasta tuttu, kun kohuttu poliittinen ohjailu tapahtui tammikuussa. (Helmikuussa muuten RAY/Veikkaus hylkäsi somaliliiton satojen tuhansien eurojen tukihakemukset. Miksei Hesari tutki, oliko tässä epäpoliittisessa päätöksessä kyse ihmisoikeuksia polkevasta syrjinnästä?) Toinen aspekti on tietenkin se, että perussuomalaisten ohjelmaan kuuluu tunnetusti monikulttuurisuusideologian vastustaminen, joten mikäli työministeriön hakemukset koskivat monikulttuurisuuden edistämistä, niiden hylkääminen olisi tietenkin ollut perussuomalaisten vaalilupausten täyttämistä eli hyvä asia äänestäjien ”kuluttajansuojan” kannalta. (Monikulttuurisuuden vastustaminen ei ole sama kuin tasa-arvon vastustaminen.)

YLE julkaisi henkilökuvan kemiläisestä kaupunginvaltuutetusta, joka kamppailee vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien hegemoniaa vastaan. Tunnettu sosiaalidemokraattinen kommentaattori kummastelee ”Uuninpankkopoika”-blogissaan, ettei YLE kertonut jutussaan tämän perussuomalaisen kaupunginvaltuutetun nettikirjoittelusta, joka sisältää kuulemma ”valkoista ylivaltaa” ja ”värillistä ihmiskunnan roskasakkia”. Uuninpankkopoika viittaa ”Kunnollisvaalit 2012” -blogiin, jossa joku nimeämätön taho metsästi ”fasisteja” kuntavaalien ehdokaslistoilta vuonna 2012.

Ei siinä, kieltämättä laajassa henkilökuvassa olisi aiheellista käsitellä riittävällä laajuudella myös nettikirjoittelua, jos se herättää kysymyksiä. Ylipäänsä missä tahansa yksilöä käsittelevässä artikkelissa, jopa nekrologissa, olisi mielestäni sivuttava myös kritiikkiä. Toisaalta onhan human interest kaikille tuttu journalismin genre. Ei voida ajatella, että jollekulle ihmiselle pitää varata erityisen huono erityiskohtelu hänen Facebook-heittojensa takia.

Huvittavaa Twitterin kommenteissa oli se, kuinka eräillä tuntui olevan mielessään hyvinkin tarkka kuva siitä, millainen YLEn artikkelin olisi pitänyt olla. Sitä se punavihreään kuplaan joutuminen teettää. Mutta vakavasti ottaen, suosittelen kurkkaamaan ”Kunnollisvaalit 2012” -blogin koostetta tämän kaupunginvaltuutetun pahimmista nettijulkaisuista, ettei tarvitse olla välikäsien varassa. Puheet ”valkoisesta ylivallasta” rajoittuvat yhteen kuvaan, jollaista kenenkään järkevän ihmisen, varsinkaan perussuomalaisen poliitikon, ei tietenkään ikinä pidä julkaista netissä. Leimaaminen valkoisen ylivallan kannattajaksi on kuitenkin aika pitkälle vietyä. Entä sitten se värillinen roskasakki? Viittaa selkeästi johonkin rikosuutiseen, joka on taktisesti jätetty pois blogin ruutukaappauksesta.

harritauriainen4

Onko kuvitus provokaatio, vitsi vai kaupunginvaltuutetun rehellinen mielipide?

Valtuutetun kirjoitukset ovat kieltämättä roisia ja sivistyneeseen keskusteluun sopimatonta kieltä ja blogin esittelemät kuvavalinnat törkeitä ja rasistisia. Viisi asiatonta kuvaa vuosien varrelta (toisaalta lasketaanko veikkausmainos vuosikymmenten takaa asiattomaksi?) eivät ehkä kuitenkaan kerro koko totuutta ihmisestä. YLE silotteli käsittelemänsä henkilön nettihistoriaa ja ohitti sen hyvin lyhyellä maininnalla, kysyi toki henkilöltä itseltään lyhyesti kommenttia rasismisyytöksiin. Artikkeli esitteli valtuutetun perinteiseen human interest -tyyliin, muttei toisaalta yrittänyt tuputtaa lukijalle mitään yhtä oikeaa käsitystä käsittelemästään henkilöstä, toisin kuin kriitikot olisivat halunneet sen tekevän.


Mustamaalailuja

Yhteiskunnan polarisoituessa voimakkaasti media ei jää puolueettomaksi. Me kaikki tiedämme, miten eri ideologiat luokitellaan mediankin suosimassa mustavalkoisessa ajattelussa. Natseja ja sortajia yhtäällä, uhreja ja hyviksiä toisaalla.

Arvomaailman murros jättää jälkeensä menneistä arvoista vieraantuneen kuplan, jossa mielikuvitus laukkaa. Näin ajattelin, kun luin Nytistä HBO:n uudesta dystopiakertomuksesta The Handmaid’s Talesta. Atwoodin Orjattaresi-romaaniin (en ole lukenut) perustuva, nykyaikaan sovitettu kertomus on artikkelin mukaan pelottava, koska se ”voisi olla täyttä totta”. Voisiko?

Sarja perustuu idealle, että fundamentalistikristityt ovat tehneet vallankaappauksen ja alistaneet naiset miesten omaisuudeksi. Vanha testamentti on laki, ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat yms. rikolliset teloitetaan. Mikä kamalinta, abortti on kielletty ja säädetty rangaistavaksi!

On se äärikristillisyys sitten kamalaa. Toimittaja tulkitsee sarjan tapahtumia myös suvaitsevaiston uuden suosikkiuhrin, transseksuaalien, näkökulmasta. Veikkaanpa tästäkin päätellen, että sarja aika läpinäkyvästi tuputtaa ”oikeita arvoja” katsojilleen. Sarjan vahvasta visuaalisuudesta ja järkyttävän eksplisiittisestä sisällöstä päätellen katsojan televisio toimii jopa harvinaisen tehokkaana aivopesukoneena.

Kriitikko unohtaa mainita, että länsimainen ihmisarvokäsitys on syntynyt kristillisen kulttuurin tuotteena. Ja juuri tämän meille vielä kristillisyyden hiipumisesta huolimatta säilyneen arvopohjan vuoksi kauhistumme The Handmaid’s Talen kuvaamista vääryyksistä.

Juuri kristillisessä yhteiskunnassa naisten oikeudet, demokratia ja vapaudet ovat päässeet syntymään. Ihmiselämän syvä kunnioitus, joka koskee myös syntymättömiä lapsia, on turvallinen arvopohja juuri sarjassa kuvattuja kauheuksia vastaan.

Punavihreään kuplaan kuuluvat eivät näe natseja kaikkialla, vaikka näin usein väitetään. He eivät näe natseja katsoessaan peiliin. Nytin artikkelista päätellen HBO:n uusi sarja ulkoistaa pahuuden salakavalalla tavalla. Itseäni pelottaa tällaisen kaukaa haetun kristillisen dystopian sijaan se, että omaan arvomaailmaansa kritiikittömästi suhtautuvat harhaanjohdetut liberaalit lähtevät demokratian ulkopuolisin keinoin ”pahiksia” vastaan. Ehkä heidän oma vallankaappauksensa onkin jo kaikessa hiljasuudessa käynnissä tajuamattamme silmiemme edessä?


%d bloggers like this: