Rouva ministeri – kausi kaudelta poliittisempi

Konservatiivista naista pidetään julkisuudessa ja yleisessä asenneilmastossa jotenkin kummajaisena. Sukupuolet jakautuvatkin varsin epätasaisesti poliittiselle kentälle – Riikka Purra (ps.) juuri kirjoittikin, että jos naisia saataisiin Perussuomalaisten taakse edes hieman nykyistä paremmin, puolue olisi aivan ylivoimainen, koska mieskannatus on jo niin vahva.

Koska poliittinen nainen oletetaan ennakolta vasemmistolaiseksi, on myös ennalta arvattavaa, että naisministeristä kertova televisiosarja kertoo vasemmistolaisesta naisesta. ”Rouva ministerin” Elisabeth McCord kuuluu toki puoluepolitiikan ulkopuolella olevaan hallintoon, mutta ainakaan viidennelle tuotantokaudelle tultaessa tämä ei enää tarkoittanut, että sarja olisi yhtä lailla republikaanien kuin demokraattienkin mieleen.

Viidennen kauden aluksi nähtiin tosin spektaakkelimainen vierailijakaarti, kun oikeat entiset Yhdysvaltain ulkoministerit Colin Powell (republikaani!), Hillary Clinton ja Madeleine Albright esiintyivät itsenään ja neuvoivat Elisabethia nationalistisen terrori-iskun jälkimainingeissa. Tämä kauden aloitusjakso näkyy tosin IMDb:n arvostelujen mukaan jakaneen katsojakuntaa voimakkaasti. Itsellenikin tuli pienoinen yliherkkyysreaktio, kun sarja rupesi saarnaamaan nationalismin pahuudesta. Ehkä nationalismi eli kansallismielisyys yhdistetään yhdysvaltalaisessa kulttuurissa ja historiassa yksinomaisemmin synkkiin teemoihin kuin meillä, tai sitten ”Rouva ministeri” rojahti kertaheitolla poliittiseksi.

Kauden tapahtumat kokonaisuudessaan heijastelivat hämmästyttävällä tavalla ajankohtaisia maailman ja Amerikan politiikan teemoja. Tuntuu, että Suomen esitysaikataulussa jaksot puhuivat juuri parhaillaan uutisissa pinnalla olleista aiheista. Poliittinen sanoma oli peittelemättömän Trump-vastainen. Vasemmistolaisesta näkökulmasta käsiteltiin esimerkiksi laitonta maahanmuuttoa etelärajan yli, ilmastopakolaisuutta ja toistuvasti sitä ensimmäisessä jaksossa pedattua radikaalia nationalismia.

Yhdysvaltain mediakenttä on puolueellisesti kovin jakautunut, mitä suomalaiset tiedotusvälineet eivät tunnu oikein ymmärtävän käsitellessään USA:n asioita. Myös viihdeteollisuudessa on iät ja ajat ollut vasemmistohenkinen puolueellisuus (luin taannoin esimerkiksi, että ”Perhe on pahin” -sarjan Archie Bunker oli tarkoitettu vastustusta herättäväksi ja huonoa imagoa oikeistolaisille tuovaksi konservatiiviksi, vaikka hänestä sitten tarkoittamatta tulikin yleisön suosikkihahmo). Mutta onko viihdeteollisuudella nykyään varaa karkottaa osa potentiaalisista katsojista, vai eikö ”Rouva ministerin” viidennen kauden rajun tuntuinen puolueellisuus sitten ollutkaan konservatiivikatsojille kynnyskysymys? Itse kyllä katsoin kauden läpi mielenkiinnosta, mutta sarjan poliittisen sävyn syveneminen kyllä häiritsi toistuvasti.

Katso myös: Aiemmin muinoin olen kirjoittanut ”24”-sarjan poliittisesta sanomasta – tuolloin muistaakseni jokin sanomalehti oli käsitellyt asiaa ennen minua.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: