Blaise Pascal: Geometrisestä mielestä ja muita pohdiskeluja

Muistatko Pascalin kolmion? Tiedätkö mitään Blaise Pascalista, miehestä, jonka mukaan se on nimetty? Hänen kunniakseen on muuten nimetty ohjelmointikielikin.

WSOY on julkaissut yksissä kansissa Pascalin teokset Geometrisestä mielestä, Kolme puheenvuoroa suurten asemasta ja Vertailu varhaisten ja meidän aikamme kristittyjen välillä hyödyllisten alkusanojen kanssa. Niiden lisäksi mukana on Pascalin ja Louis-Isaac Lemaître de Sacin keskustelu Epiktetoksesta ja Montaignesta, joka ei saatesanojen mukaan ole aito taltiointi todella käydystä keskustelusta, mutta jota “pidetään ensiarvoisen tärkeänä Pascalin katsomuksellisen kehityksen dokumenttina”.

Varhaisin muistoni korkeamman matematiikan asioista on päiväkoti-iästä, jolloin isäni selitti minulle äärettömyyden käsitettä. Se tuli mieleeni lukiessani Pascalin tutkielmaa Geometrisestä mielestä. Siinä hän selittää matemaattista (ja yhtä lailla filosofista) todistamista ja selittää äärettömyyden käsitettä – etenkin sitä, miten asiat voidaan jakaa osiin ad infinitum. Hän selittää äärettömän osiin jakamisen seikkaperäisesti, mutta toteaa joutuvansa hyväksymään sen, että jotkut eivät vain tajua. Geometrisestä mielestä on luonteeltaan lopulta varsin tieteenfilosofinen teos selittäessään esimerkiksi määrittelemistä ja totuutta. Geometrian (geometrialla tarkoitettiin aikoinaan matematiikkaa) Pascal toteaa perustuvan määritelmää vaille jääviin käsitteisiin, joiden kauneus – ja samalla geometrian kauneus – onkin siinä, että ne ovat luonnollisen järjen valossa selviä.

Kolme puheenvuoroa suurten asemasta on viisautta ajoilta, jolloin Pascal vieraili Luynes’n herttuan luona ja antoi tämän pojalle Charles-Honorélle arvokkaan opetuksen, siis kolme puheenvuoroa. Niissä hän korostaa vallanpitäjän moraalisia velvollisuuksia kansaa kohtaan Jumalan suunnittelemaan järjestykseen nojaten. Pascal oli viisas myös uskon alueella. Sama asia on perusteltu kolmesta eri näkökulmasta, mikä ei ole ollenkaan redundanttia vaan välittää viestin vaikuttavasti.

Lisää uskonasioita Pascal käsittelee Vertailussa varhaisten ja meidän aikamme kristittyjen välillä. Kristillisyys todella kohtaa hankalan vaikeuden, kun kirkon jäseneksi tullaan pian syntymän jälkeen eikä kasteoppilasvaiheen seurauksena. Jos opetus unohdetaan ja kristillisyyttä pidetään itsestäänselvyytenä, maailman paheet asettuvat asumaan kristittyjen sydämeen. Niin totta nyky-Suomessakin.swh838

Keskustelu Sacin kanssa paljastaa, että Pascal lähti mukaan jansenistisen liikkeen yhteisöön Port-Royaliin. Keskustelun aitous kyseenalaistettiin jo varhain, mutta se siis kertoo kuitenkin Pascalin ajatuksista ja katsomuksellisesta kehityksestä. Keskustelu on se osa tätä kokoelmaa, joka eniten menee minulta yli hilseen, enhän tunne juurikaan filosofeja. Epiktetos ja Montaigne ovat kuitenkin Pascalin puheissa vastakkaiset filosofit, jotka ovat kumpikin hakoteillä, mutta joiden kummankin filosofiassa on jotain ammentamisen arvoista. Pascalin ajatuksenkulku synteesin luomiseksi ei ole ollenkaan tylsää luettavaa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: