Laatikon ulkopuolella: Pakkoruotsikysymys

Eduskunta kaatoi pakkoruotsin vastaisen kansalaisaloitteen luvuin 134–48 (tyhjiä 1). Vaalikoneessa enemmistö nykyisistä kansanedustajista vastusti pakkoruotsia, mutta “jokseenkin eri mieltä” -vastaus tuskin olisikaan edellyttänyt tämän nimenomaisen kansalaisaloitteen kannattamista.

Itse olen aina nähnyt kielikysymyksen eri lailla kuin mikä on populistinen valtavirtamielipide aiheesta. Suhtaudun ruotsin kieleen hyvin suomalaisena asiana ja ajattelen, että jo isänmaallisuus vaatii sen edistämistä. En pysty hyväksymään vaatimusta, että ruotsi pitäisi saada korvata opinnoissa jollain “hyödyllisellä” maailmankielellä kuten vaikka espanjalla – tai pakkoruotsin vastustajien utopistisissa höpötyksissä kiinalla. Sellainen edistää pienten suomalaisten kielten, viime kädessä oman suomen kielemmekin, sysäämistä marginaaliin.

Pietarsaaren suomenkielinen lukio

Pietarsaaren suomenkielinen lukio

Pietarsaaren ruotsinkielinen lukio

Pietarsaaren ruotsinkielinen lukio – huvittava viite kieliryhmien välisistä luokkaeroista

Jos opiskelee kieltä pakotettuna eikä pakon aiheuttaman negatiivisen asenteen takia opi sitä, ei opiskelulla tietenkään ole mitään pointtia. Auttaisiko tämä minun laatikon ulkopuolella (outside the box) oleva ideani asiaan?

Ehdotukseni on, että toisen kotimaisen kielen opiskelu säilyy pakollisena, mutta toisen kotimaisen kielen määritelmää laajennetaan: ruotsin sijaan opinnot voisi suorittaa jossain saamelaiskielistä, suomalaisessa viittomakielessä, suomenruotsalaisessa viittomakielessä, ehkä romanikielessäkin. Oppilaitokset saisivat itse päättää, mitä näistä kielistä tarjoaisivat vaihtoehtoina.

Saamelaiskielet todella kaipaisivat nostetta. Meillä on Suomessa ainutlaatuisena saamelaiskielenä inarinsaame, joka on pahasti uhanalainen. Tuskin sitä onnistutaan elvyttämään, mutta suomalaisen kulttuurihistorian takia olisi hienoa edes vähän levittää sen tuntemusta. Onko asenteeni elitistinen? Mitä hyötyä jostain saamesta on kenellekään?

Mutta jos ajatellaan aina vain hyötynäkökulmasta, lopulta menetetään kaikki arvokas. Maailma, jossa ajatellaan pelkkiä resursseja ja pelkkää materiaalista kasvua, hukkaa asiat, joilla on todella arvoa. Tajuavathan kaikki, että sellainen ajattelu johtaa lopulta esimerkiksi suomen kielen tuhoon suurten maailmankielien (lue: englanti) jyräämänä?

Ehdotukseni kotimaisen kielen määritelmän laajentamisesta ei tietenkään johtaisi kovin suureen määrään inarinsaamen (tai muidenkaan edellä mainittujen kielivaihtoehtojen) opiskelijoita. Ehkä kourallinen suomenkielisiä jossain Inarissa valitsisi inarinsaamen, jos opettaja löytyy. Uskon toisaalta, että pikkukielten valitsijat pitkälti löytäisivät elämässään tilaisuuksia hyödyntää osaamistaan yhteiskunnan parhaaksi. Ehkä valinnanvara parantaisi kaikkien motivaatiota.


5 responses to “Laatikon ulkopuolella: Pakkoruotsikysymys

  • pakko ei kuulu tähän aikaan

    Jokainen askel kohti kielivapautta on tervetullut ja moni varmaan opiskelisi mielellään saamea, mutta miksi juuri Suomessa pitäisi rajata valinta ”kotimaisiin kieliin”, kun oma kielemmekin on pieni eikä auta maailmalla.

    Kieliä ei lueta siksi, että tuettaisiin jotakin pientä kieltä. Se ei toimi, sillä silloin kielen todellinen käyttö jää hyvin kapeaksi ja lähinnä ne kielilahjakkaimmat pystyvät saamaan kielestä jotain irti, silloin omien harrastustensa ja kontaktiensa puitteissa.

    Irlannissa elvytetään maan asukkaiden enemmistön esivanhempien kieltä iiriä – mutta olisiko tähän varaa, jos irlantilaiset puhuisivat ovia avaavan englannin sijaan vaikkapa kymriä. Jos heillä vielä nämä kaksi kieltä olisivat kaikille pakollisia ja esimerkiksi valmistuminen mihinkään ammattiin olisi estetty ilman mittavia iiri-kymri-opintoja, emmekö pitäisi heitä vallan outoina ja omia kansalaisiaan sortavina?

    Islannissa pieni kansa lukee toista skandikieltä (yleensä tanska) pakollisena, vaikka heidän oma kielensä on tosi pieni. MUTTA kyse ei ole siitä, että heidän pitäisi suojella skandikieliä tai palvella näitä kieliä puhuvia, kyse on siitä, että niin pienellä populaatiolla ei ole kattavaa korkeampaa opetusta eikä liioin kattavaa asiantuntijaverkostoa. Näihin haetaan tukea muista skandimaista. Suurin osa nuorista lähtee opiskelemaan näihin naapurimaihin. Toistaiseksi on ollut halpaa lähteä esim. Tanskaan ja kovin kallista lähteä opiskelemaan USA:han tai Britteihin, mutta keskustelu pakkoskandin poistamisesta on jo käynnissä.

    Kun 74% suomenkielisistä haluaa pakkoruotsin pois, sille on todella hyvät syyt. Tätä pitää kunnioittaa. Pakkoruotsille nyt annetut perusteet ”historialliset ja kulttuurise syyt” eivät riitä ohittamaan tämän joukon tarpeita. Kun tiedetään, että kouluilla on jo saksan ja ranskan opettajia riittävästi, jotta nämä kielet voisi saman tien nostaa ruotsin rinnalle, ja perheet toivovat enimmäkseen näitä kieliä, miksei käytettäisi tätä mahdollisuutta. Samalla voitaisiin nostaa uusien suosikkien espanja ja venäjä opettajien määrää.

    Nykyinen pakkoruotsi on vinouttanut opettajatarjonnan. Käytännössä lähes jokaisen kieltenopettajan on oltava ruotsinopettaja saadakseen viran nykyisessä järjestelmässä. Muut kielet jäävät vaille panostusta.

    Muissa maissa luotetaan vapaaseen valintaan, jopa Ahvenanmaalla pakkosuomi poistettiin rajaamasta nuorten kielitaitoa. Pakkoruotsi on ollut kovin lyhytaikainen perinne ja sen tulokset ovat huonot.

    Kysymys siis kuuluu, miksi suomalaiset olisivat huonompia valitsemaan itselleen merkityksellisiä kieliä (hyödyllisiäkin, mutta ei vain hyödyllisiä) kuin ihmiset muissa maissa? Maamme monikielistyy, oppilaista pääkaupunkiseudulla pian viidennes on maahanmuuttajataustaisia. Kielitarpeet ovat nykyisin moninaiset eikä pakkoruotsi kuulu useimpien tarpeisiin.

    • perttuk

      Kiitos kommentistasi, on tosi mukava nähdä että aiheesta voi kirjoittaa järkevästi ja kiihkottomasti. Ehkä voimme olla samaa mieltä siitä, että ehdotukseni olisi edes jonkinlainen askel eteenpäin nykytilanteesta. Pakkoruotsin kannattajatkaan eivät voisi sitä tyrmätä suoralta kädeltä, koska muita kotimaisia kieliä voisi perustella monin samoin argumentein kuin pakkoruotsia.

      Nimimerkkiisi viitaten pakko tietysti kuuluu tähän aikaan kuten kaikkiin muihinkin menneisiin ja tuleviin aikoihin, esimerkiksi pakko käydä koulua. Onko tietyn kielen opiskeluun pakottaminen järkevää? Se riippuu varmaankin oletetusta hyödystä yksilölle ja yhteiskunnalle, kuten muunkin yhteisen opetussuunnitelman kohdalla.

      • pakko ei kuulu tähän aikaan

        Jotta pääsisi laatikon ulkopuolelle tässä asiassa kannattaa miettiä, miten muut maat ovat kieliopinnot järjestäneet. Meidän pakkoruotsimme kaltaista alakoulusta yliopistoon kaikille pakollista pientä vähemmistökieltä / kotimaista kieltä ei ole missään maailmassa, ei edes Ahvenanmaalla. Oleellinen kysymys onkin nyt, miksi meillä pitäisi olla?

  • JVL

    Kotimaammehan on 500 miljoonan kansalaisen ja 23 virallisen kielen Euroopan Unioni. ”Kotimaisuuden” laajentaminen tulisikin toteuttaa tätä taustaa vasten, ei impivaaraa syventäen.. Siis kaikki EU-kielet olkoot uusia kotimaisia.

    • perttuk

      Jännä ajatus, arvostan sitä koska se on selvästi syntynyt ”laatikon ulkopuolella”. Kaikilla kielillä on kieltämättä inhimillisen perinnön arvoa. EU:ta en kerta kaikkiaan arvosta enkä tunnusta kotimaakseni, mutta kukin tavallaan. Euroopan integraatio kyllä uhkaa kansallisvaltioiden ominaispiirteitä ja sellaisenaan antaa aihetta arvostaa omaa kulttuuriamme asenteissamme.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: