Uudet ravitsemussuositukset

Tällä viikolla julkistetut uudet suomalaiset ravitsemussuositukset saavat pohtimaan, onko järkeä soveltaa samoja suosituksia kaikkiin ihmisiin. Vanhuksille on tosin jo 2010 julkaistu omat suositukset, joissa otetaan huomioon heidän erityispiirteensä.

Jotkut lääkärit ovat jo ennättäneet kritisoimaan uusia suosituksia liian alhaisista D-vitamiinin määristä (aikuisille 10 µg/d). He ihmettelevät, miksi suosituksissa varoitellaan ikään kuin yli 20 µg:n päivittäisillä annoksilla voisi olla joitain haittavaikutuksia. Suositusten laatijoiden tietämättömyys viimeaikaisista tutkimustuloksista ihmetyttää professori Ilari Paakkaria. Hän spekuloi: “Ehkä niitä tutkimustuloksia ei vain ole haluttu hyväksyä.”

Lisäksi kriittiset lääkärit ovat ihmeissään siitä, että nyt vain yli 75-vuotiaille suositellaan 20 µg:aa, kun aiemmin tämä korkeampi annossuositus koski yli 60-vuotiaita. Itse asiassa ravintoainetaulukon (PDF-tiedoston liite 4) alaviitteessä sanotaan, että “[y]li 60-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisää 20 μg/vrk ympäri vuoden”, vaikka itse taulukossa lukee 61—74-vuotiailla 10 µg. Painovirhe?

Professori Paakkarin ajatus tutkimustulosten henkisestä torjumisesta herää mielessäni myös muutamaa muuta suositusta katsoessani. Helsingin Sanomat kirjoitti, että suositukset antaisivat luvan syödä korkeintaan 2—3 kananmunaa viikossa, mutta tässä on ilmeisesti toimittaja tulkinnut suosituksia omien ennakko-odotustensa kautta; todellisuudessa suositus toteaa: “Kananmunien sopiva käyttömäärä on 2–3 kpl viikossa.” Tämänhän voi tulkita myös niin, että munia pitää syödä vähintään 2—3. Jos tässä tarkoitettaisiin enimmäismäärää, oltaisiin joka tapauksessa päästy yli siitä vanhasta virheestä, jonka mukaan olisi turvallista syödä vain yksi muna viikossa. Ennen vanhaan ajateltiin, että kolesterolin syöminen nostaisi kolesterolia ja lisäisi näin sydänsairausriskiä. Vuosi sitten tämän teorian arkkuun saatiin taas yksi luja naula, kun meta-analyysissä ei todettu yhteyttä kananmunien ja sepelvaltimotaudin välillä. Yksi kysymys jää jäljelle: miksi juuri 2—3 munaa? Todellisuudessa terveellinen munien määrä riippuu varmasti proteiinien kokonaissaannista ja yksilöllisestä tarpeesta.

Monista asioista voin olla samaa mieltä suositusten kanssa: runsaasti kasviksia, vähemmän sokeria ja alkoholia, vähemmän punaista lihaa. Suositusten maitorasvaparanoiaan en lähtisi täysin rinnoin mukaan.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: