Antoisa kierto

Sairaalaelämää tuntemattomille: lääkäri käy läpi vuodeosastolla olevien potilaiden asiat kuten sen, miten toipuminen edistyy, pitäisikö vaikka aloittaa jokin uusi lääke ja olisiko potilas jo siinä kunnossa että voisi kotiutua. Tämä potilaiden läpikäynti on kierto, ja se tapahtuu perinteisesti siten, että lääkäri konkreettisesti käy kussakin potilashuoneessa katsomassa potilaita. Harvemmin voidaan järjestää sellaisia kiertoja, joilla on mukana joku tavallista osaavampi lääkäri: ylilääkärinkierto tai professorinkierto. Näissä voi olla kyse siitä, että käydään hoitavan lääkärin kanssa läpi jotkut sellaiset potilaat, joiden hoitoa koskien lääkäri haluaa kokeneen kollegan mielipiteen.

Professorinkierto tarkoittaa joskus kuitenkin tapahtumaa, jossa ei niinkään pyritä puuttumaan potilaiden hoitoon vaan tarkoituksena on paremminkin opettaa kandeja (lääketieteen kandidaatteja). Tällainen professorinkierto meillä oli tänään keuhko-osastolla.

Kuten blogini vakilukijat tietävät, olen lääketieteen opintojeni aikana käynyt läpi ison liudan erikoisalojen kursseja. Nyt olen kaikkein viimeisellä kurssilla, keuhkotaudeilla. Olen siis nähnyt jos jonkinlaista professorinkiertoa, ja voin siis kokemuksesta kertoa, että tämänpäiväinen oli aivan huippu. Keskusteltiin vaivoista, sairauksista ja tutkimus- ja hoitolinjoista, jotka ovat aivan päivittäistä elämää terveyskeskustenkin lääkäreille, mutta asioita valotettiin pureutumalla ilmiöiden taustamekanismeihin. Siinä oppi oikeasti ymmärtämään asioita. Monista mekanismeista on tiedeyhteisössä erilaisia käsityksiä, joten absoluuttisia totuuksia ei aina ole, mutta eri ajattelumallit auttavat kyllä ymmärtämään käytäntöä. Esimerkkejä:

  • Ihminen saa riittävästi happea hengitystaajuudella 2/minuutti, mutta hiilidioksidin poistaakseen hänen on hengitettävä 12/minuutti. Jos saa keuhkoembolian, happeutuminen häiriintyy niin että hapen takia tarvitaan huomattavasti korkeampi hengitystaajuus. Korkeasta hengitystaajuudesta seuraa, että hiilidioksidin/hiilihapon määrä verenkierrossa laskee ja verestä tulee alkalisempaa.
  • Psyykkiseen jännitykseen liittyy sympaattisen hermoston aktivaatio. Sympatikotonia aiheuttaa – ehkä karotiskeräsen reseptorien heikentyvän verenkierron kautta – hengityskeskuksen aktivaation voimistumisen. Tästä seuraa reipas hengittäminen, joka laskee hiilidioksiditasoa ja heikentää entisestään karotiskeräsen verenkiertoa, mistä seuraa lisääntynyt hengitystarpeen tunne ja entisestään syventyvä hyperventilaatio.
  • Keuhkoahtaumataudin krooninen hengitysvajaus saattaa liittyä siihen, että taudin aiheuttama heikentynyt hiilidioksidin poisto on johtanut asidoosiin, jota munuaiset ovat kuitenkin vähitellen korjanneet metabolisesti, niin että korjauksen ansiosta hermosto ei pyrikään korjaamaan tilannetta lisäämällä hengittämistä.

Kierrossa oli hieman poikkeuksellista se, että siinä missä keskustelimme paljon professorin kanssa, emme käyneet kuin yhden potilaan luona.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: