Yleissivistävä lukio

Miten lasketaan neliön piiri? Tätä kysymystä Googlesta hakemalla on tänään päädytty blogiini. Blogini ei valitettavasti kertonut vastausta, mutta pitääpä kirjata se tulevia etsijöitä varten: Olkoon neliön sivun pituus a. Neliön piiri on 4a. Tämä tietoni ei ole yleissivistävän lukion ansiota; pitkässä matematiikassa ei muistaakseni opetettu neliön piirin laskemista.

Opetusministeriön työryhmä esittää pakollisten oppiaineiden ja kurssien määrän rajua vähentämistä, jotta lukiolaiset saisivat enemmän valinnanvapautta ja mahdollisuuksia suuntautua tulevalle uralle jo lukioaikana. Opettajaopiskelija ja poliitikko Sebastian Tynkkynen kannattaa valinnaisuuden lisäämistä.

Esityksen vastustajat perustelevat mielipidettään sillä, että lukion tulee olla yleissivistävä. Tynkkynen epäilee, että vastahakoiset aineenopettajat kärsivät liiasta ammattiylpeydestä. Jokainen opettaja on tietenkin sitä mieltä, että juuri hänen aineensa on tärkein. Meille lukion historianopettaja sanoi kerran ihan suoraan, että hänestä historia on kyllä tärkein, koska siitä opitaan tulevaisuutta varten.

Joku kommentaattori Hesarissa kauhisteli, että tulevaisuudessa lukion voisi suorittaa opiskelematta laisinkaan esimerkiksi yhteiskuntaoppia. Työryhmä jättäisi pakolliseksi vain kourallisen aineita kuten äidinkielen, matematiikan ja laissa pakolliseksi säädetyn uskonnon. Olen kyllä samaa mieltä kauhistelijan kanssa siitä, että pitäisi voida olettaa lukiosta valmistuneen tuntevan edes pintapuolisesti yhteiskuntaoppia. Ja historiaa. Ja biologiaa.

Vaikka sitä tietäisi jo lukiossa, mitä alaa alkaa opiskella, kyllä laajasta yleissivistävästä pohjatiedosta on hyötyä. Yliopistoissa tutkimus on yhä poikkitieteellisempää, ja fakkiasiantuntijoiden on pystyttävä kommunikoimaan muiden alojen akateemisten kanssa. Lukion opit auttavat myös niinkin arkisen asian kuin populaarikulttuurin ymmärtämisessä.

Sebastian Tynkkynen kirjoittaa, kuinka istui lukion biologiantunneilla takarivissä ja luki siellä niitä aineita, jotka häntä oikeasti kiinnostivat ja joita hän piti tärkeinä jatkon kannalta. Kiva juttu hänelle, että hän otti maksimaalisen hyödyn irti vaikka sai sitten biologiasta vain vitosen. Hän kirjoittaa, ettei muista ATP:n syntyä eikä sitruunahappokiertoa, vaikka “jokaisen lukiolaisen pitäisi osata”. Toisaalta tohdin huomauttaa, että lukion ansiosta hänellä todennäköisesti on edes jonkinlainen käsitys siitä, mitä asioita biologiaan tieteenalana sisältyy. Väistämättä yleissivistävästä lukiosta tarttuu mukaan myös turhia yksityiskohtia, mutta ei se mielestäni tarkoita että olisi järkevää jättää joitain oppiaineita kokonaan käymättä.

Huomasin muuten itse toissaviikonloppuna biologian yksityiskohtien karsiutuneen, kun katselin lukiota käyvän pikkuveljeni kanssa risteytyskaavioita. Tiedän, miten ne toimivat, mutta en enää muistanut tarkalleen millä logiikalla eri alleeleja merkitään kaaviossa. En viitsinyt opettaa veljelle omaa tapaani, vaikka se olikin looginen, koska se ei merkinnöiltään vastannut tarkalleen oppikirjaa. Kehotin voimakkaasti veljeä opettelemaan risteytyskaavioiden tekemisen, koska hän tiesi että kokeessa olisi sellainen tehtävä. Se ei kuitenkaan sopinut veljen strategiaan. Omana abivuotenani muuten kaverini Jokke (nimi muutettu) antoi eräälle tutulle tärkeän tärpin erään reaaliaineen kokeeseen: “Tätä kysytään varmasti! Jollet mitään muuta asiaa opettele, lue edes tämä!” Jokke oli oikeassa, hänen tärppiään kysyttiin. Mutta tuttava oli jättänyt sen lukematta.

Sebastian Tynkkynen voivottelee vielä niitä lukiokavereitaan, jotka “tiesivät hakevansa lääkikseen” mutta jotka joutuivat pakollisella filosofian kurssilla opettelemaan ulkoa Kantin kategorista imperatiivia. En muuten tiedä/muista, mikä se on. Tänä syksynä kurssikaverien kanssa tuli sattumalta puheeksi juuri nuo lukion filosofian käsitteet ja huomasin olevani niistä aika ulalla. Olin harmistunut siitä, ettei tietämykseni ollut kavereiden tasolla. Ihmettelen kyllä Tynkkysen käsitystä filosofian tarpeettomuudesta, koska filosofiassahan opiskeltiin esimerkiksi eri etiikan teoriat, ja etiikka on lopulta hyvin tärkeää hallittavaa lääkärille. Filosofia on hyvä esimerkki oppiaineesta, joka ensi silmäyksellä näyttää hyvin kapealta, harvaa myöhemmässä elämässä hyödyttävältä tieteeltä, mutta jolla tarkemmin katsottuna onkin annettavaa hyvin laajalla repertuaarilla elämänalueita.

Yleisesti ottaen suunnitelmat lukion yleissivistävyyden romuttamisesta ovat oire ajatteluumme tunkevasta hyödyn – etenkin taloudellisen hyödyn – asettamisesta itseisarvoksi. Yhteiskunnassa ja elämässä kadotetaan arvopohja eikä toimintaa osata enää perustella muuten kuin hatarasti “hyödyn” maksimoimisella (itsekin syyllistyin tähän tämän kirjoituksen viidennessä kappaleessa). Oireita on muitakin, niistä ehkä lisää joku toinen päivä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: