Klementiinien valintaopas

klementiinien valintaopas

Tiedättekö sen kauppareissulla piinaavan kiusallisuuden, kun jotkut tuntemattomat ihmiset arvostelevat tuotetta, jota olet juuri ostamassa? Kerran minulle kävi näin Citymarketissa, kun meinasin ostaa niinkin yksinkertaista elämän perusasiaa kuin vessapaperia. (Kyllä, tämä on taas yksi näitä blogimerkintöjä…)

Onko mitään turhamaisempaa kuin valkaistu WC-paperi?! Miksi sen pitäisi olla valkoista, kun siihen kuitenkin vain pyyhitään ulosteet ja se sen jälkeen vedetään viemäristä alas? Olin tietenkin tapani mukaan ostamassa Serlan hyvää, edullista, kotimaista ja valkaisematonta vessapaperia. Kävelin hyllyjen välissä ja katseeni tutki eri tuotevaihtoehtoja, kun paikalle ilmestyi kaksi nuorta naista. Toinen sanoi toiselle, viitaten tuohon edellä mainittuun WC-paperilaatuun, että se on aivan kamalaa, hän osti sitä kerran eikä osta enää koskaan uudestaan. Koska olisi tullut nolo tilanne*, jos olisin sillä hetkellä mennyt nappaamaan juuri kyseistä paskapaperia, odotin muina miehinä, kunnes naiset olivat tehneet valintansa ja häipyneet.

*) mielessäni

Tämä tapaus tuli mieleeni eilen Prismassa, kun totesin tarvitsevani hedelmiä. Hankin itselleni usein klementiinejä, koska ne ovat sitrushedelmistä helpoimpia kuoria. Klementiinejä oli kahta eri laatua kahdessa aivan vierekkäisessä kaukalossa. (Ihmettelen, miten kyseinen myymälä pitää huolen siitä, ettei kalliimpaa laatua osteta “vahingossa” halvemman hinnalla.) Ehkä on odotettavissa, että kalliimpi laatu olisi jollain lailla parempaa, mutta koska (1) en tietenkään voi päältä päin nähdä, maistuisiko jompikumpi paremmalta, ja (2) hyvä laatu/maku ei ole tärkein valintakriteerini vaan hinta on, aloin tietysti valikoida klementiinejä halvemman vaihtoehdon kaukalosta.

Siinä samassa paikalle ilmaantui vanhahko pariskunta, joka alkoi pohtia klementiinien hankkimista. Mies totesi, että oli ostanut aiemmin tuota halvempaa laatua eikä ollut ollut järjin hyvää.

Voin nyt omasta kokemuksestani kertoa, että hedelmistä se yksi, jonka tähän mennessä olen syönyt, maistui tavalliselta klementiiniltä. Ehkä olen tottunut halpoihin klementiineihin.

Sitten siihen otsikon mukaiseen valintaoppaaseen. Klementiinien valintaan ei voi suoraan soveltaa muiden hedelmien valinnassa noudatettavia sääntöjä, sillä siihen liittyy pari erikoisuutta.

  1. Muhkurainen ja käteen ehkä jopa “mädäntyneen pehmoisen” tuntuinen klementiini on todennäköisesti oikein hyvä valinta, olettaen ettei sen pinnassa todella näy merkkejä mädäntymisestä. Sen ominaisuudet johtuvat siitä, että kuori ei ole täysin kiinni sisältämissään hedelmälohkoissa, vaan välissä on ilmaa. Tämä tarkoittaa, että hedelmä on helppo kuoria; ei esimerkiksi tule puhkaisseeksi hedelmälihaa ujuttaessaan kuoreen peukalollaan reikää.
  2. Vaikka ihmisen silmä on kehittynyt/suunniteltu (valitse riippuen siitä, oletko evolutionisti vai ID-teoreetikko) erottamaan vihreä väri punaisesta juuri siksi, että olisi mahdollista välttää vihreitä eli raakoja hedelmiä ja valita kypsiä, klementiinin tapauksessa vihreän värin esiintyminen kuoressa – ainakaan oranssin värin muassa – ei tarkoita hedelmän olevan raaka. Voi valita huoleti sellaisen klementiinin, jonka kuoressa on vihreää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: