Marvin L. Lubenow: Myytti apinaihmisistä

Luonnontieteellisesti suuntautuneet ihmiset korostavat keskusteluissa, kuinka varma asia evoluutioteorian paikkansapitävyys on. Moni yllättyi ja kauhistui tutkimustulosta, että vain 65 % suomalaisista uskoo evoluutioon.

Filosofiaa

Marvin L. Lubenow on yhdysvaltalainen teologian ja apologetiikan professori emeritus, joka on opiskellut ja tutkinut teologian lisäksi antropologiaa. Hänen kirjansa, alaotsikoitu kiista fossiilien ajoituksesta, on käsittääkseni kreationistien näkökulmasta merkittävä ja keskeinen teos koskien ihmisen evoluutiota. Alaotsikkonsa mukaisesti se keskittyy pitkälti fossiilitodisteiden käsittelemiseen. Mielestäni kirjan merkittävä anti on kuitenkin filosofinen eikä paleoantropologinen.

Jotkut ajattelevat evoluutioteorian olevan samassa mielessä ja yhtä varmasti todistettu kuin painovoimateoria. Lubenow kuitenkin huomauttaa, ettei historiallisia tapahtumia voi toistaa eikä sen todistaminen, että jokin tapahtumaketju on ollut mahdollinen, todista sitä, että tuo tapahtumaketju on todella tapahtunut.

Filosofiassahan voidaan pohtia äärimmäisen epätodennäköisenkin tuntuisia vaihtoehtoja. Mitä jos joku jumala loi maailman kaikkine menneisyyden merkkeineen vain viisi minuuttia sitten, ja sitä vanhemmat muistommekin ovat keinotekoisesti luotuja? (En löydä kohtaa kirjasta enkä muista, keneltä Lubenow tämän esimerkin otti.) Tämä pohdinta auttaa ymmärtämään menneisyyden tutkimisen kysymysmerkkejä, mutta sitä ei tietenkään voida käyttää evoluutioteoriaa vastaan. Ainoa reilu tapa pohtia ihmisen alkuperää on olettaa, ettei meitä ole luotu viisi minuuttia sitten, ja tutkia, mitä todistusaineisto tämän oletuksen pohjalta kertoo.

Evoluutio, kehäpäätelmäkö?

Myytti apinaihmisistä -kirjan kriittisissä arvioissa korostetaan paljon sitä, kuinka Lubenow tulkitsee todistusaineistoa hyvin vapaasti omien oletustensa pohjalta. Groves 1993: “Jonkin tietyn fossiilin ollessa väittelyn kohteena hän hyväksyy siitä minkä tahansa teemaansa sopivan tulkinnan (hän syyttää ‘evolutionisteja’ tästä useaan otteeseen, mutta vaikuttaa aika tietämättömältä siitä, että tekee sitä itse).”

Lubenowin harteille asetetaan siis aika kova todistustaakka. Asiantuntijat huomauttavat, että Lubenowin keskeinen virhe on väärinkäsitys evoluutioteorian sisällöstä: Lubenowin mukaan jonkin lajin esiintyminen yhtäaikaisesti väitetyn edeltäjälajinsa kanssa kumoaisi väitteen, että edellinen olisi kehittynyt jälkimmäisestä. Näin ollen fossiililöydöt ihmisistä ja niiden väitetyistä edeltäjistä kumoaisivat ajoituksensa perusteella väitteen evoluutiosta. Kirjan lopussa on paljon puhuva kuvaaja fossiililöytöjen ikien päällekkäisyyksistä. Asiantuntijat huomauttavat, että laji ja sen edeltäjä voivat elää samaan aikaan jos ne elävät eri paikoissa tai esimerkiksi niiden ekologiset lokerot ovat riittävästi erillään. Lisäksi he huomauttavat, että väite miljoonien vuosien takaisista nykyihmisen fossiileista on Lubenowin oma tulkinta.

Tästä päästäänkin ehkä tärkeimpään kirjan antiin eli evoluution väitettyihin todisteisiin. Myytti apinaihmisistä kertoo lukuisista tapauksista, joissa ennakko-oletus evoluutioteorian oikeellisuudesta on ohjannut sitä, miten fossiililöytöjä tulkitaan ja ajoitetaan. Oikeastaan evoluutiomyönteinen ennakko-oletus ohjaa aina kaikkea fossiiliaineiston tutkimusta, koska oletukset ovat välttämättömiä johtopäätösten tekemiseksi tällaisesta aineistosta.

On täysin ymmärrettävää, että evoluutiotutkijoilla on evoluutiomyönteinen ennakko-oletus. Ei nimittäin ole olemassa mitään evoluution kanssa kilpailevaa materialistista ja ateistista selitystä. Lisäksi ihmiset oppivat jo koulussa evoluutioteorian olevan ristiriidaton ja tieteellisesti varma*, joten jossain määrin uskonnollistenkin ihmisten on helppo uskoa se päteväksi lähtöoletukseksi.

*) Lubenowin mukaan evoluutiotutkijat pyrkivät antamaan suurelle yleisölle mahdollisimman ristiriidattoman kuvan evoluutioteoriasta. Todistusaineiston puutteellisuutta tai epävarmuustekijöitä ei koskaan tuoda esille maallikoille suunnatussa viestinnässä – paitsi silloin, kun on löydetty uutta todistusaineistoa, jolloin kehutaan kuinka hienosti jokin aiemmin epävarma asia on saatu osoitettua todeksi.

Tulkintojen riippuvuus lähtöoletuksesta tarkoittaa kuitenkin sitä, että on epätieteellistä väittää kasvavan todistusaineiston tukevan evoluutioteoriaa. Jos jonkin fossiilin ajoittaminen tietynikäiseksi sotisi evoluutioteoriaa vastaan, tutkijat lähtöoletuksensa vuoksi joko (1) tulkitsevat fossiilin iän olevan jotain muuta kuin mitä aluksi ajateltiin tai (2) tulkitsevat fossiilin kuuluvan jollekin muulle eliölajille kuin mitä aluksi ajateltiin. Ja, tadaa, nyt tämä fossiili onkin jälleen yksi todiste evoluutioteorian puolesta.

Fossiilien ja geologisten rakenteiden ajoitus onkin eräs asia, jota kirja käsittelee syvällisesti. Sen mukaan ajoitusmenetelmissä on erittäin paljon epävarmuutta ja ne riippuvat oleellisesti lähtöoletuksista. Kirjan mukaan saattaakin olla niin, että evoluutioteorian sanelemat oletukset määräävät ajoitusmenetelmien tuloksia, joita sitten taas kuitenkin käytetään evoluutioteorian todisteina.

Toinen asia, joka määrää todistusaineiston tulkintaa, on Lubenowin mukaan poliittinen korrektius. Hän argumentoi kirjassaan sen puolesta, että evoluutioteoriaan kuuluu sisäänrakennettu rasismi. Hänen mukaansa Afrikan Eeva – ja Ulos Afrikasta -hypoteesit on otettu niin hyvin vastaan vain siksi, että ne kätkevät evoluutioteoriaan sisältyvää rasismia, ei siksi, että todistusaineisto objektiivisesti tarkastellen tukisi ihmisten asuttaneen maailman Afrikasta lähtien, jossa ne olisivat kehittyneet nykyihmisiksi.

Uutta tietoa tieteestä

Ihmisen evoluution opetus peruskoulussa ja lukiossa taitaa olla aika pinnallista (tai sitten se ei jää kovin hyvin mieleen, mikä on aivan uskottavaa), koska minulla oli aika hatarat pohjatiedot. Myytti apinaihmisistä on kuitenkin hyvin kirjoitettu ja tietomäärä kumuloituu aina loogisessa järjestyksessä niin, että lukija pysyy kärryillä. Sain uutta tietoa ihan valtavirtatieteestäkin.

Ensinnäkin tämä kuva on feikki:

imaginative

Lubenow käsittelee kirjan alussa paljon sitä, kuinka esimerkiksi ihmisten väitettyjä esi-isiä koskevat “taiteilijan näkemykset” markkinoivat evoluutioteoriaa, olivatpa ne sitten kuinka keinotekoisia hyvänsä. Ihmisen evoluutiota kuvaava kulkue on alun perin F. Clark Howellin käsialaa ja julkaistu ensimmäistä kertaa vuonna 1965. Lubenow kirjoittaa:

Asia ei ole niin, että myöhemmin löydetyt fossiilit olisivat paljastaneet, että kulkue on epätarkka. Ei, totuus on paljon pahempi. Kulkue oli väärennös jo silloin, kun se ensimmäisen kerran julkaistiin. Tämä ei ole pelkästään fossiilitodisteiden arviointiin perustuva henkilökohtainen mielipiteeni. Jos lukee Early Man -kirjan huolellisesti huomaa, että kirja itse paljastaa kulkueen olevan mielikuvituksen tuotetta. Kirjan tekijä F. Clark Howell ja Time-Lifen toimittajat olivat täysin tietoisia siitä, että kulkue oli väkisin tehty todiste ihmisen evoluutiolle.

Toisekseen olin aina ajatellut, että neandertalinihmistä pidetään varmuudella omana lajinaan (Homo neanderthalensis). Lubenow kertoo kuitenkin, että asiasta on esitetty tiedeyhteisössä myös sellaista näkemystä, että neandertalilaiset olisivat olleet ihmisen alalaji (Homo sapiens neanderthalensis). Lubenow muuten väittää, että evoluutiotutkijoilla olisi eräitä poikkeavia näkemyksiä lajin määritelmästä, mutta tätä pöyristyttävää väitettä en saa aikaiseksi todentaa. Lubenow sisällyttää kristilliseen maailmankuvaansa pohjautuen ihmislajiin kuuluviksi monet sellaiset fossiililöydökset, jotka evoluutiotieteilijä jaottelisi eri lajeiksi. Lubenow kiistää että olisi mitään välimuotofossiileja ihmisen ja apinoiden välillä.

Kolmanneksi mitokondriaalisen DNA:n tutkimiseen saattaa liittyä epävarmuustekijöitä, joista en ennestään ollut ollenkaan tietoinen. Lubenow kertoo, että Australiassa eläneitä ihmisiä koskeva tutkimus on osoittanut ihmisten oman perimän ja mitokondriaalisen DNA:n periytymisen olevan toisistaan riippumattomia ja pohtii, että tämä kumoaisi myös neandertalinihmisten ja nykyihmisten mitokondrio-DNA:n eroista tehdyt johtopäätökset.

Mitä kirjasta viisastuu?

Vakaumuksellinen evoluutiouskovainen vastaisi tietysti että ei mitään, päinvastoin.

Minulla ei ole asiantuntemusta arvioida monia Lubenowin väitteitä, enkä pääse käsiksi alkuperäisjulkaisuihin (saati osaa tai viitsi lukea niitä). (Lubenow kertoo muuten mielenkiintoisesti, että paleoantropologienkin on äärimmäisen vaikea päästä itse tutkimaan alkuperäisiä fossiililöytöjä, koska niitä pidetään visusti lukkojen takana.) Lubenow kirjoittaa tietysti vakuuttavasti, mutta niin kirjoittavat valtavirtatutkijatkin – päinvastaista asiaa.

Kirja pudottaa vasta viimeisissä luvuissaan sen pommin, että valtavirtatiedemiehetkään eivät pitäisi fossiileja sopivina evoluutioteorian todistamiseen – tai kumoamiseen. Oikeastaan kirja ei käsittele juurikaan sitä, mitä fylogenetiikka evoluutioteoriasta kertoo. Tämä on harmillista, koska esim. evolutiivisesti konservoituneet geenit ovat mielenkiintoinen ja vakuuttava evoluution todiste. Fylogenetiikan käsittely olisi tosin ollutkin liian iso pala Lubenowin purtavaksi, koska silloin hän olisi joutunut laajentamaan kirjansa aihetta koskemaan ylipäänsä evoluutiota.13_i1_0711_f0a_0912_082

Myytti apinaihmisistä antaa minulle lähinnä ymmärtämystä “luomistieteen” periaatteista. Se kertoo myös, kuinka filosofisesta debatista tässä oikeastaan onkaan kysymys ja kuinka paljon ennakkoasenne vaikuttaa siihen, miten tutkimuksia voi tulkita.

Kreationismin tai älykäs suunnittelu (intelligent design) -teorian käsittely on monelle tieteellisesti suuntautuneelle vaikeata, mikä johtuu uskoakseni siitä, että näiden näkemysten sisällöstä on paljon vääriä käsityksiä. Suosittelisin lukemaan tästäkin näkövinkkelistä kirjoitettuja teoksia oman ymmärtämyksen laajentamiseksi.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: