Sähköinen resepti, niitä harvoja hyviä ideoita joiden toteutus kusee

Ei vaineskaan, hyvät ideat joiden toteutus kusee ovat valitettavan yleisiä.

Potilastietojärjestelmät ovat puhuttaneet terveydenhuollon ammattilaisia tulostaan lähtien, usein kielteisessä mielessä. Toisinaan ne aiheuttavat vaaratilanteita. Sähköisessä reseptissä oli erään järjestelmän kanssa sellainen käsittämätön vika, että jos potilasohjeeseen teki rivinvaihdon, siihen ilmestyi tuplamerkkejä, esim. “2 suihkausta” saattoi muuttua muotoon “22 suihkausta”. Tuo vika huomattiin melko aikaisin ja sen korjaus aikataulutettiin, mutta kun asia tuli julkisuuteen, korjausaikataulua nopeutettiin. Korjausta odotettaessa lääkäreitä käskettiin olemaan tekemättä rivinvaihtoja annostusohjeisiin.

Sähköisen reseptin kanssa – kuten ohjelmistokehityksessä usein muutoinkin – sorruttiin mm. aikataulujen kanssa kiiruhtamiseen, jolloin tuloksena oli viallisia tekeleitä. Lääkärilehdessä on julkaistu joitain kriittisiä puheenvuoroja sen suhteen, että järjestelmän vikoja ei ole otettu tarpeeksi vakavasti. Lääkäri Ilkka Kankaanpää sanoi, että sähköinen resepti voi vielä kokea Titanicin kohtalon.

Lääkärit otettiin lisäksi liian myöhään mukaan kehitystyöhön, kuten lääkäri Mikko Nenonen on todennut. Syystä tai toisesta ammattikäyttöön tulevat ATK-järjestelmät eivät käytettävyydeltään koskaan yllä samalle tasolle kuin tavallisille kuluttajille suunnatut tuotteet. Esimerkkinä jälkimmäisistä voidaan mainita vaikka älypuhelin, jonka käyttäminen on intuitiivista ja käyttöliittymä vieläpä neuvoo käyttäjäänsä alkuvaiheessa. Potilastietojärjestelmiin henkilökunta sen sijaan täytyy kouluttaa, mihin kuluu kallista työaikaa.

Sähköisen reseptin tapauksessa kallista työaikaa kuluu vielä lisää. Terveydenhuollon ammattilaisille suunnatun Internet-aineiston opiskeluun suositellaan varattavan yhteensä 130 minuuttia. Siihen päälle vielä toimipaikkakoulutukset! On toki ymmärrettävää, että uuden tekniikan tullessa pitää opetella sääntöjä sen suhteen, mitä potilaan reseptitietoja kukin ammattilainen saa katsella ja tarvitaanko suullinen tai kirjallinen lupa.

Jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen olisi opeteltava 17 virkkeen pituinen litania, jolla potilasta informoidaan sähköisestä reseptistä. Tämän älyttömän pitkän (onkohan ihan järkevää kuluttaa lääkärien tai hoitajien työaikaa tällaiseen?) litanian lisäksi potilaille annetaan opasvihkonen aiheesta! (Ja sähköisen reseptin etuna piti olla paperinkulutuksen vähentäminen…) Hulluksi tämän informaatiotulvan tekee se, että toisaalta viranomaisten mukaan potilaiden ei tarvitse täysin ymmärtää asiaa (ei siis tietoista suostumusta eli informed consent), koska kyseessä ei ole keskeinen hoitoon vaikuttava asia!

Hieman voisi purnata siitä, että perinteinen reseptin formaatti muuttuu sähköisen reseptin myötä. Lääkärikoulutuksessahan opetetaan klassinen reseptin rakenne invokaatiosta inskriptioon sekä latinankieliset toimitus- ym. ohjeet lääkäriltä farmaseutille. Sähköisessä reseptissä on tämän sijaan omat täytettävät kenttänsä annostusohjeelle ja lääkkeen käyttötarkoitukselle, rastitettavat ruudut ja valikot toimitusohjeille jne. Sähköinen resepti olisi varmasti lääkäreille nopeampi oppia, jos formaatti pysyisi samana ja vain reseptin tallennusmuoto muuttuisi paperisesta elektroniseen.

Vinkkinä tietojärjestelmien kehittäjille muuten: lisätkää järjestelmiinne toiminnallisuus, joka muuttaa lyhenteet selkokieleksi automaattisesti! Esim. annostusohjeeseen kirjoitettu teksti “1 tabl. tarv.” muuttuisi muotoon “1 tabletti tarvittaessa” ja teksti “1×2” muotoon “1 tabletti 2 kertaa päivässä”, tai esim. “1 kapseli 2 kertaa päivässä”, jos kyseessä olisi kapseli. Pidennetty teksti näkyisi vaikka punaisella, jotta lääkäri voisi tarkistaa sen menneen oikein. Miksei tällaisia tietotekniikan sallimia yksinkertaisia nopeutuskeinoja kehitellä, vaan tietotekniikka monesti vain hidastaa työntekoa? (Aiemmin lääkärit voivat kirjoittaa reseptiin lyhenteitä jotka farmaseutti kirjoitti ohjeeseen auki, mutta sähköisen reseptin kanssa näin ei voi tehdä vaan lääkärin kirjoitus tulostetaan suoraan ohjetarraan.)

Usko pois, se hidastaa työntekoa. YLE kertoo: “Aiemmin terveyskeskuslääkäri ehti tutkia päivässä 14 potilasta. Nyt määrä on enää kymmenen.”

Myönnän, että potilastietojärjestelmistä on paljon apua, hyötyä ja helpotusta. Usein vain on luontevaa kirjoittaa blogimerkinnät yksi näkökulma kerrallaan.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: