Mielipiteeni ovat omiani

On ehkä tullut aika maalaisjärjen vastaisesti erikseen mainita, että blogissani ja Twitterissä kirjoittamani näkemykset ja kannanotot ovat omiani. Ne eivät, jollen erikseen asiasta mainitse, vastaa jonkin työnantajani, oppilaitokseni tai ammattikuntani kantaa – saatan ajatella kovastikin valtavirran vastaisesti. (Oikeastaan blogini arkistoon sukeltamalla voi löytää mielipiteitä, joita edes nykyinen minäni itse ei allekirjoita. Kaikkien mielipiteet muuttuvat ajan myötä, ja varsinkin lukioaikana (blogimerkinnät vv. 2005–2007) ajatusten kypsyminen oli vielä kesken.)

opinions

Miksi sitten tämä maalaisjärjen vastainen julistus? Koska asiasta on ollut puhetta. Lääkärien ja myös meidän lääketieteen opiskelijoiden esittämät mielipiteet yleistetään osin väistämättäkin koko ammattikuntaa koskeviksi, minkä vuoksi ainejärjestömme on muistuttanut meitä asiallisesta tavasta ilmaista mielipiteitämme. Asiallisuuden velvoite ei tietenkään lähde niskastani sillä, että erikseen mainitsen edustavani mielipiteineni vain itseäni, mutta tahdon silti, että asia on lukijoilleni selvä.

Ainejärjestö huomautti myös kirjoittelusta esimerkiksi Facebookissa. Tuohon addiktoivaan ja myös kaiken aikaa harmillisia ongelmia aiheuttavaan someenhan minä en ole liittynyt enkä toivottavasti joudukaan liittymään, mutta toki ylilyöntejä voi muuallakin harrastaa.

Noissa lyhyiden viestien someissa taitaa olla helpointa kompuroida huumorin kanssa, niinhän kävi Jussi Halla-ahollekin. Itse asiassa olen viime aikoina joutunut ikään kuin sensuroimaan itseäni Twitterissä, jonne olen liittynyt kuten sivupalkin tviittilistasta näkyy. Esimerkiksi viime viikolla päädyin hylkäämään hassunhauskan tviitin aiheesta “hamstrasin Alkon tuotteita kun vero nousee vuodenvaihteessa”. Todellisuudessa en juuri käytä alkoholia, mutta hain todellakin viinapullon sillä ajatuksella että se on kaapissa varalla voidakseni juoda yhden paukun silloin tällöin. Nämä nyanssit eivät tietysti mahtuisi tviittiin ja vesittäisivätkin sen, joten päädyin jättämään tviittaamatta. (Pullo on vielä avaamatta. En tiedä, paljonko säästin alkoholiverossa.)

Nyt kun juuri sain kesätyönhaun menestyksellä päätökseen, mietin sitäkin mahdollisuutta, että potentiaalinen työnantaja googlaisi minut – se olisi tietysti laitonta, mutta eivät kaikki sitä välttämättä tiedä, joten on parempi suosiolla miettiä, miltä Twitter-profiilini näyttää.

Student BMJ on keskustellut lukijoidensa kanssa siitä, voiko lääketieteen opiskelija osallistua sosiaaliseen mediaan ja silti säilyttää ammatillisen integriteettinsä. Joku kollega ehdotti lennokkaasti, että kaikkien lääkisopiskelijoiden pitäisi pyytää tviitteihinsä hyväksynnät erikoislääkäriltä.

http://twitter.com/#!/double0stefan/status/154971192753782784

Olettaen hänen olevan ironinen olen samaa mieltä siitä, että 99 % opiskelijoista osaa harkita kirjoittelunsa ihan itse, ainakin nyt, kun heitä on asiasta muistutettu. On olemassa ihmisiä, jotka kirjoittavat Facebook-seinälleen mitä tahansa, mutta eivätköhän minun kollegani halua lähtökohtaisesti antaa itsestään hyvän kuvan netissäkin.

fbook-emily


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: