Diskontinuaatio

© BrokenSphere / Wikimedia Commons

Törmäsin netissä mielenkiintoiseen erittäin marginaaliseen ideologiaan. Sen kehittäjä on (asiasta vuonna 2006 kirjoittaessaan 21-vuotias) mies, jota elämä ahdistaa. Hän pitää elämää merkityksettömänä “kuolinloukkuna” ja on ottanut elämäntehtäväkseen levittää ideologiaansa mahdollisimman laajalti. Hänen mielestään kukaan ei saisi hankkia lapsia eli “tuoda uusia ihmisiä tähän merkityksettömään kuolinloukkuun”.

Ideologialleen hän on antanut nimen diskontinuaatio (discontinuation), ‘lopettaminen’. Hänen tärkeimmät perustelunsa ovat seuraavat:

  1. Elämän merkityksettömyys / kuolema.
  2. Elämä on tuskaa. Vaikka jonkun elämä ei olisikaan tuskaa, kuolema (kohta 1) nollaa lopulta hänen mukavan elämänsä.

Tässä välissä voisin ilkkua, että tässä se taas nähdään, mihin ateismi johtaa. Se olisi kuitenkin harhaanjohtavaa ja halpamaista, sillä juuri kukaan ateisti ei pidä elämää merkityksettömänä kuolinloukkuna. Teistin on kuitenkin paljon helpompi torjua diskontinuaation ajatus kuin vakaumuksellisen uskonnottoman.

Norjalainen filosofi Peter Wessel Zapffe kirjoitti 1930-luvulla, että ihmisolento on paradoksi. Luonto on kehittänyt olennon, jonka henkinen kapasiteetti on niin suuri, että tämä janoaa selityksiä ja oikeutusta kaikelle. Luonto ei kuitenkaan pysty tarjoamaan selityksiä (esimerkiksi elämän tarkoitusta), mistä ihminen yrittää traagisesti selvitä yrittämällä alinomaa olla jotain muuta kuin ihminen.

Diskontinuaatiosta kirjoittava heppu kertoo keksineensä ajatuksen itsenäisesti Zapffesta. Hän pitää vapaaehtoista ihmisten sukupuuttoliikettä (VHEMT) liittolaisenaan, koska molempien tavoitteena on ihmislajin sukupuutto. VHEMT:läiset vain haikailevat sitä viherfasismin eivätkä eksistentiaalisen nihilismin motivoimina.

Sain diskontinuaatiosta kirjoittavan hepun kiinni itsensä pussiin puhumisesta. Jos kerran elämä on merkityksetöntä, silloin myös hänen diskontinuaatiosta saarnaamisensa on merkityksetöntä. Hän vastaa tähän kritiikkiin sanomalla, että “’päämäärä’ ei ole sama kuin ‘merkitys’”. On kuitenkin kiistatonta, että jos kuolema nollaa mukavatkin ihmiselämät, se nollaa samoin kaikki kurjuudet sekä diskontinuistin “päämäärät”.


One response to “Diskontinuaatio

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: