Varsinainen syrjintä

Valitan, että blogini näyttää viimeaikaisen perusteella käsittelevän vain politiikkaa, mutta nyt vain on niin paljon pinnalla siihen liittyen.

Helsingin Sanomat kirjoittaa Perussuomalaisten eilisestä rasisminvastaisesta julistuksesta pöyristyttäviä väitteitä.

Perussuomalaisten ryhmä siis tuomitsee varsinaisen syrjinnän lisäksi myös tämänkaltaisen positiivisen syrjinnän, jonka tarkoituksena on edistää vähemmistöjen asemaa.

”Varsinainen syrjintä”?! Kuten olen maininnut, Hesarin toimittajat ovat aiemminkin luonnehtineet asioita ”varsinainen”-adjektiivilla kykenemättä perustelemaan, miksi jokin toinen vastaava olisi ei-varsinaista. (Nyt siis tarkoitan eduskunnan ”varsinaisia maahanmuuttajakansanedustajia” vastakohtana Ruotsista Suomeen muuttaneelle eli epävarsinaiselle maahanmuuttajalle.)

Perussuomalaisten eilinen julistus, jonka luonnos on Jussi Halla-ahon tekemä, on monelta kannalta ansiokas. Siitä paistaa tasapuolisuus eri kansanryhmiä kohtaan. Tässä muutamia katkelmia.

Tuomitsemme mihin tahansa etniseen, uskonnolliseen, kulttuuriseen, aatteelliseen, kielelliseen tai poliittiseen ryhmään kohdistuvan yleistävän tai valheellisen mustamaalauksen ja demonisoinnin riippumatta siitä, edustaako ryhmä enemmistöä vai vähemmistöä

Tuomitsemme kaiken etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan perustuvan syrjinnän tai suosimisen työmarkkinoilla, koulutuksessa ja muissa yhteyksissä.

Katsomme yksiselitteisesti, että julkisen vallan on kohdeltava jokaista ihmistä yksilönä, ei etnisen, kulttuurisen tai muun vastaavan ryhmän edustajana. Ketään ei pidä missään tilanteessa rangaista tai palkita taustansa vuoksi.

Lempikohtani julistuksessa on kuitenkin tämä:

Tuomitsemme yhtäläisesti kaikki hyökkäykset ihmisen fyysistä koskemattomuutta vastaan riippumatta siitä, mitä etnistä tai muuta ryhmää uhri ja tekijä edustavat, ja riippumatta siitä, onko teon takana rasistisia motiiveja, muita motiiveja, vai ei lainkaan motiivia.

Eräät poliittiset voimat pyrkivät Suomessakin kypsyttelemään viharikoslainsäädännön syventämistä, niin että viharikollisuus luettaisiin jopa ihan omaksi rikollisuuden lajikseen. Mielestäni tämä lähettäisi väärän viestin: jotkin väkivaltarikollisuuden motiivit ovat hyväksyttävämpiä ja ymmärrettävämpiä kuin toiset. (Näin tarkalleen ottaen onkin niissä tapauksissa, joissa motiivi on lieventävä asianhaara, esimerkiksi jos joku vakavasti sairas pyytää surmaamaan itsensä.)

Lisäksi olisi odotettavissa, että toisiin kansanryhmiin kohdistuvat ja toisten kansanryhmien tekemät rikokset tuomittaisiin viharikoksina herkemmin kuin toisiin/toisten. Tällaisia väitteitä on ainakin esitetty maissa, joissa on täysikokoinen viharikoslainsäädäntö. Vaikka se ei pitäisikään paikkaansa, siihen viittaavat uskomukset olisivat ehtymätön katkeruusautomaatti, joka tuottaisi jatkuvasti jännitteitä eri ryhmien välille.

Näennäisen pätevää kritiikkiä

Kokoomuslainen Ossi Mäntylahti kirjoitti aamulla Uuden Suomen blogissaan näennäisen päteviä argumentteja julistusta vastaan. Mutta kun niitä ajattelee tarkemmin…

Klassisia Suomessa yleisesti hyväksyttyjä vähemmistöjä suojaavia erityistoimenpiteitä ovat sotaveteraanien, maanviljelijöiden, vammaisten ja naisten kiintiöt sekä tuet. Esimerkiksi Finnveran Naisyrittäjälaina.

Itse asiassa sukupuolikiintiöt ja naisten erityistuet ovat saaneet osakseen voimakasta kritiikkiä viime vuosina, joten niitä ei voi pitää yleisesti hyväksyttyinä. Lisäksi on huomionarvoista, että sotaveteraani, maanviljelijä, vammainen ja nainen voi kuulua mihin ”etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan” [persujen julistuksesta] perustuvaan ryhmään tahansa, joten heidän etuutensa eivät ole minkään ”etniseen taustaan, kieleen, kulttuuriin, uskontoon tai vastaavaan seikkaan” [persujen julistuksesta] sidottuja.

Halla-ahon julistus puhuu myös suoraan perussuomalaisten koulutuspolitiikkaa vastaan. Ohjelmassa vaaditaan koulukohtaisia enimmäiskiintiötä maahanmuuttajataustaisille oppilaille. Tämä on suorassa ristiriidassa julistuksen etnisen taustan syrjimisen tai suosimisen kieltämisen ja yksilönä kohtelemisen vaatimuksen kanssa.

Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelman mukaan (s. 26) ”Kunnissa, joissa maahanmuuttajaväestö on päässyt keskittymään tietyille alueille, Perussuomalaiset kannattavat ajatusta koulukohtaisista enimmäiskiintiöistä maahanmuuttajataustaisille oppilaille, sillä mamu-oppilaiden keskittyminen vain tiettyihin kouluihin heikentää heidän integraatiotansa suomalaiseen yhteiskuntaan.” Ajatuksena kiintiön takana on siis juurikin ehkäistä näiden maahanmuuttajien tulevaa tarvetta positiiviseen syrjintään parantamalla heidän integraatiotansa. Mutta tässä maahanmuuttajatausta on itse asiassa sivuseikka eikä ”syrjinnän” ensisijainen peruste: peruste on henkilön tarve integroitua, ja on vain sattumaa, että tätä tarvetta ei esiinny kantasuomalaisten keskuudessa. Jos esiintyisi, sellaisilta kantasuomalaisilta ei saisi evätä mahdollisuutta parempaan integraatioon heidän taustansa takia.

Perussuomalaisten ohjelmassa ei kerrota tarkemmin, miten tällainen mamukiintiö pitäisi toteuttaa. Omasta puolestani voin todeta, että en hyväksyisi sitä, jos maahanmuuttajalapset vain pakotettaisiin ilmoittautumaan johonkin toiseen kouluun kuin mihin heidän vanhempansa heidät haluavat ilmoittaa. Enpä usko, että persutkaan asiaa näin toteuttaisivat.

Eikä ole kauaakaan, kun persujen omassa lehdessä vaadittiin nummi-pusulalaisen eduskuntavaaliehdokkaan voimin painokkaasti muun muassa viittomakielisten, saamenkielisten ja vammaisten väyläksi töihin kuntien monimuotoisuuskiintiötä.

Kyseinen Mikki Niemisen kirjoitus on itse asiassa yksittäisen ihmisen mielipide mielipidepalstalta. Hänen mukaansa ”Ammatillisen tutkinnon omaavien, mutta silti heikosti työllistyvien syrjäytymisen ehkäisemiseksi on luotava rekrytointiväylä ja kiintiö, joka madaltaa työllistymisen kynnystä ja tuo valoa tunnelin päähän.” Hän ei kuvaile tarkemmin, miten kiintiö tulisi toteuttaa. Itse en hyväksyisi sitä, jos tällaiseen kiintiöön pääsisi mukaan oman etnisen taustan tai puhutun kielen perusteella. Sen sijaan olisi mielestäni persujen julistuksen hengen mukaista, jos yhteiskunnalla olisi (kuten onkin) erityisiä työllistämiskeinoja kaikille työelämästä syrjäytyneille tai pitkäaikaistyöttömille, ja niiden piiriin pääsisi kuka tahansa puhumastaan kielestä tai syntyperästään riippumatta.

Edellisissä kunnallisvaaleissa persut vaativat ulkomaalaisten kerjäämistä kuriin. Tavoite voi sinänsä olla kannatettava, mutta se sotii pahasti Halla-ahon julistuksen etnisen arvottamisen neutraliuden periaatetta vastaan.

Mäntylahden väite on hieman harhaanjohtava, sillä vaikka kunnallisvaaliohjelman kyseinen kohta onkin heikosti otsikoitu ”Ulkomaalaisten kerjääminen kuriin”, leipätekstissä ei sanota, että kerjäämiseen puuttumisen tulisi koskea vain tiettyjä etnisiä ryhmiä tai vain ulkomaalaisia. Otsikointi johtuu siitä, että kerjäämisongelmasta puhuttiin vaalien alla siksi, että eräistä vieraista maista oli tullut suomalaisiin kaupunkeihin kerjäläisiä.

Uskontoryhmien mukaan arvottaminen kuuluu niin ikään kiinteästi persujen ideologiaan. Puolue haluaa vetää kuntien rahat pois sellaiselta kulttuuritoiminnalta, joka ei perustu tervehenkisiin suomalaisiin arvoihin ja joka loukkaa kristillisiä arvoja. On jälleen vaikeaa nähdä miten tämä on sovitettavissa yhteen Halla-ahon julistuksen uskontoon tai kulttuuriin kohdistuvan syrjinnän tai suosimisen kiellon kanssa.

Tässä kohden voidaan todeta, että Perussuomalaisten julistus ei tuomitse uskontoon tai kulttuuriin kohdistuvaa ”syrjintää” vaan uskontoon tai kulttuuriin perustuvaa yksilöön kohdistuvaa syrjintää. Kuka tahansa taustastaan riippumatta voi valita tekevänsä esim. suomalaiseen kansallisromantiikkaan pohjautuvaa taidetta, jos haluaa yhteiskunnan apurahoja (siinä kuvitteellisessa ja ikinä toteutumattomassa tilanteessa, että persujen taidelinjaukset olisivat apurahojen perustana).

Edvard Isto: Hyökkäys

Edvard Isto: Hyökkäys

Muiden kriitikoiden argumentit ovat hyvin paljon samanlaisia kuin Mäntylahden, joten en ota niitä erikseen käsittelyyn. Sai Perussuomalaisten rasisminvastainen julistus kuitenkin osakseen myönteisiäkin kommentteja. Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros: ”Voi sitä lukea hyvälläkin tavalla.” No tuntuisi siltä, että monien on mahdotonta lukea Perussuomalaisten tekstejä hyvällä tavalla.


One response to “Varsinainen syrjintä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: