Tätä raha on, asiantuntijat “eivät ymmärrä”

Ymmärrykseni rahan käsitteestä on edelleen täsmentynyt kun olen löytänyt uusia tietolähteitä. Esimerkiksi talousdemokraattien sivuilla on nyt Suomen Pankin edustajien haastattelu, josta selviää, että raha on määritelmällisesti velkaa.

Pankkitalletukset ovat liike-, säästö- tai osuuspankin velkoja. Setelit ovat keskuspankin velkoja. Aikoinaan oli kulta- ja hopeakolikoita, jotka eivät olleet kenenkään velkaa vaan jalometallia, mutta niiden käytöstä on luovuttu. Kaikki varsinainen raha on nykyään keskus- ja muiden pankkien velkoja. –– Sekä asiakkaan että pankin velat ja saamiset kasvavat, kun pankin kirjanpitoon merkitään asiakkaan talletuksiin lisää saldoa lainaa myönnettäessä. Tämmöisessä operaatiossa luodaan asiakkaan saamista ja pankin velkaa kirjaamalla asiakkaan tilille lisää ”rahaa”. Vastaavasti kirjataan asiakkaan velka pankille, joka on pankin saamisia.

Tästä huolimatta Suomen Pankin edustaja ja alan professori väittävät Maaseudun Tulevaisuudessa, ettei lainaa myönnettäessä synny uutta rahaa. Tämä väite juontaa juurensa käsitykseen, jonka mukaan pankin myöntämät lainat ovat osuus pankissa olevista talletuksista. Edellisessä merkinnässäni, “Valtionvelasta on maksettava korkoa”, esitin kaksi tapaa selittää luotonlaajennus. Molemmilla tavoilla päädytään samaan lopputulokseen, mutta jälkimmäinen tapa, jossa lopullinen summa luodaan kertaheitolla, vastannee todellisuutta.

(Joku Steve Kleen on itse asiassa kyseenalaistanut jopa perinteisen rahakerroin-teorian kokonaisuudessaan perustuen siihen, että M2-rahan (pankkien luoman luoton) määrä näyttää kasvavan todellisuudessa riippumatta keskuspankkirahan määrän kasvusta.)

Markku Uusipaavalniemen kannat pääsivät julkisuuteen siinä yhteydessä kun tämä vaihtoi keskustasta Perussuomalaisiin ja Raimo Vistbacka ylisti tämän talouspoliittista osaamista. Lehti kirjoitti ivaavan uutisen. Uusipaavalniemen ideoiden kirjoitettiin johtavan hyperinflaatioon.

Talousdemokraattinen uudistus ei johda hyperinflaatioon

Uusipaavalniemi on perustellut, että muuallakin on turvauduttu keskuspankkirahoitukseen ilman ongelmia. Lisäksi voisi huomauttaa, että vaikka keskuspankit rahoittaisivat valtioita, rahan määrän kasvu olisi kuitenkin pientä verrattuna siihen, paljonko pankit jatkuvasti luovat rahaa myöntämällä luottoa.

Lisäksi rahajärjestelmän kokonaisuudistus, josta kirjoitin edellisessä merkinnässäni, sisältää välineet rahamäärän liiallisen kasvun kontrolloimiseksi. Samalla kun laissa säädettäisiin, etteivät pankit enää saa laajentaa luottoa, määriteltäisiin rajat keskuspankin rahanluontiin.

Keskuspankin rahanluonti ei saisi olla poliittisessa kontrollissa. Vuosittain (kuukausittain) luotavan rahan määrän määräisi tutkimustieto siitä, millä tahdilla kansantalous kasvaa. Luotavan rahan määrä ei koskaan saisi ylittää yli 1o %:lla (tms.) edellisenä vuonna luodun rahan määrää. (Uudistuksen aluksi, ennen kuin tiedetään sopiva kasvuvauhti, voitaisiin kokeilla vaikka sitä rahamäärää, jonka yksityispankit ovat tähän asti luoneet. Muistaakseni rahan määrä on tähän asti noussut huimaavaa noin 10 prosentin vuosivauhtia.)

Pankki myy rahaa

Pään kylmänä pitävät ihmiset ovat jossain nettikeskusteluissa tuoneet esiin, ettei pankkitoiminta ole mitään salatiedettä. Siinä missä muut yritykset myyvät muita tuotteita, pankin tuote on rahaa ja rahan hinta on lainan korko.

Toisaalta talousdemokraatit, ainakin Lars Österman, ovat huomauttaneet, että korkomenot ovat paljon suuremmat kuin paljonko kuluja pankille koituu lainan myöntämisestä ja hallinnoinnista.

Jäitä hattuun laittamaan kehottavat myös jokaista pankkien “rahantekokoneesta” järkyttynyttä ostamaan pankkien osakkeita. Sillä tavallahan niistä muka-valtavista tuotoista pääsee itse kukin osalliseksi. (Esimerkiksi Ruotsin valtio on omistanut noin puolet Nordeasta, tosin nykyinen porvarihallitus on käsittääkseni luvannut myydä valtion omistuksia, mikä mielestäni on hölmöä.) Eivätkä ne pankkien tuotot näin ajatellen taidakaan päätä pahemmin huimata.

Lupailin edellisessä blogimerkinnässä ehkä kirjoittavani siitä, miten pankitkin joutuvat tiukoille lama-aikaan. Voihan pankki mennä konkurssiinkin. En kuitenkaan ole perehtynyt asiaan vielä, eli siihen en sano mitään.

Pankki on piristysruiske kasvulle

Jos Civilization IV –strategiapelissä rakentaa kaupunkiin pankin, kaupungista saatavan rahan määrä kasvaa 50 prosentilla. Tämä vastaa hyvin tosielämää, jossa pankkien tapa myöntää luottoa ja periä korkoa motivoi yrityssektoria (ja muitakin sektoreita) käyttämään lainarahat niin, että tuloksena on tuottavaa toimintaa, josta koituu tuloja enemmän kuin lainasumman ja korkojen verran.

Koska talous pyörii niin pitkälti pankkijärjestelmän ympärillä, sen on kokonaisuudessaan kasvettava. Uutta velkaa on jatkuvasti otettava, jotta vanhat korotkin saataisiin maksettua pois. Rahan määrän on jatkuvasti kasvettava, muuten on kyseessä paha lama.

Degrowth-filosofia, suomeksi esim. “talouslasku”, perustuu ajatukselle, ettei talouden tarvitse jatkuvasti kasvaa. Tämä on totta nykymaailmassa. Tiedämme, että jatkuva kasvu on ristiriidassa luonnonvarojen järkevän käytön kanssa. Olisi järkevää esimerkiksi valmistaa kestäviä elektroniikkatuotteita, mutta jatkuvan kasvun vaatimuksen takia kannattaa tehdä sellaisia, jotka joutuvat pian kaatopaikalle, niin että on ostettava uusia.

Tuotesuunnittelua roskista varten

Talouslasku ei voi onnistua ilman rahajärjestelmän uusimista, sillä nykyjärjestelmä vaatii talouskasvua. Asioita pohdittuani mieleeni on syntynyt toive, että talouslaskun idea saisi vastakaikua, jotta järjestelmää päästäisiin uudistamaan ja säästyisimme monelta kestämättömän kehityksen ongelmalta.

Aiemmat merkintäni tästä aiheesta olivat siis “Mitä raha on?” (7.7.2010) ja “Valtionvelasta on maksettava korkoa” (29.8.2010).

Linkkivinkit

> Stand up -koomikko Ismo Leikola puhuu valtionvelasta YouTube-videolla

Advertisements

2 responses to “Tätä raha on, asiantuntijat “eivät ymmärrä”

  • N/A

    Yleisistä medioista on todellakin turha etsiä oikeaa tietoa rahajärjestelmästä, välillä mietityttää että yritetäänkö tietoa tahallaan pitää salassa vai ovatko kaikki ihmiset median ja hallinnon edustajia myöten tavattoman tietämättömiä…

    Itse olen selvitellyt M2 rahan määrää suhteessa velkoihin eri valuutoilla, yhdysvalloissa näyttäisi olevan M2 rahaa noin 9 biljoonaa ja pelkästään valtion velkaa 13 biljoonaa, eli siis velkaa on enemmän kuin rahaa – aivan kuten voidaan ennustaa tapahtuvan vähimmäisvarantojärjestelmässä.

    Asiaan liittyviä tilastoja on välillä vaikea tulkita koska suomalainen(tai britannian) biljoona on yhtä kuin englannin ”triljoona” ja suomalainen miljardi on englannin ”billion” eikä englannin kielisistä tilastoista aina selviä että millainen numerojärjestelmä on kyseessä 😦 http://fi.wikipedia.org/wiki/Suurten_lukujen_nimet

  • Minun kommenttini neljän suuren vaalitentistä « Krooninen äly

    […] otti puheeksi valtionvelan korkomenojen ongelman. Vahinko, ettei kukaan vielä tullut ajatelleeksi rahajärjestelmän uudistamisen mahdollisuutta, koska sehän säästäisi valtiolle miljardeja […]

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: