Valtionvelasta on maksettava korkoa

Palataanpa aiemman blogimerkintäni aiheeseen, rahan luomiseen.

Vaikka kaikki maailman (nykyisin olemassa oleva) raha annettaisiin pankeille, kaikki pankkivelat eivät silti olisi kuittaantuneet. Pankkien antaessa lainaa ne myöntävät luottoa vain lainan verran, vaikkapa 50 000 euroa, mutta lisäksi ne perivät lainanottajalta korkoa. Korkoa ne eivät ole myöntäneet luottona. Niinpä velallisten on maksettava pankeille enemmän kuin mitä he ovat saaneet, joten kaikki pankkien luoma raha ei kuittaa pankkivelkoja.

Kuten edellisessä blogimerkinnässäni mainitsin, 98 % rahasta on pankkien luomaa ja palaa pankeille korkoineen. 2 % on keskuspankin luomia seteleitä ja kolikoita, joista ei tarvitse maksaa korkoja. Edellisen kirjoitukseni esimerkissä 50 000 euron asuntolainasta on maksettava korkoa yhteensä yli kolme tonnia eli 7,75 % lainasummasta. Joten kun katsotaan kaikkia maailman lainoja, tuo 2 %:n määrä velatonta rahaa ei peitä korkoja, eikä kaikki maailman raha siis riitä pankkiluottojen maksuun.

Jos kansantalous lakkaa kasvamasta, lainojen otto ja myöntäminen vähenevät – rahamäärän kasvu vähenee. Näin kaikilla lainaa ottaneilla ei ole varaa maksaa korkoja. Tällaisen taantuman sattuessa pankit rupeavatkin lunastamaan lainojen vakuudeksi annettua omaisuutta (asuntoja ym.). Kaiken rahan lisäksi kaikki omaisuus valuu hiljalleen pankkisektorille. (Todellisuudessa pankit eivät toki nekään voi pulskasti lama-aikaan. Siitä ehkä lisää myöhemmin.)

Joidenkin taloustieteilijöiden mukaan taantumat ovat sisäänrakennetut nykyiseen järjestelmään, joten järjestelmä on mätä. Heidän mukaansa uusia lamoja tai pankkikriisejä tulee aina 5 tai 15 vuoden välein (riippuu keneltä kysyy).

Kaksi tapaa selittää luotonlaajennus

Viime kirjoituksessani selitin luotonlaajennuksen tällaisen taselaskelman avulla:

Vastaavaa Vastattavaa
1 000
+
50 000
1 000
+
50 000

Talletusasiakkaan pankkiin tallettamat (eli “pankille lainaamat”) tuhat euroa näkyvät vastattavaa-puolella, ja pankki käyttää niitä vähimmäisvarantonaan vastattavaa-puolella. Jos varantovaatimus on 2 %, pankilla on oltava varannoissaan 2 % pankissa olevista talletuksista. Pitäisikö taselaskelman siis sittenkin mennä näin:

Vastaavaa Vastattavaa
20
+
980
1 000

Pankki voisi siis, saatuaan tonnin talletuksia, lainata eteenpäin niin paljon rahaa, että sille jää jäljelle nuo 2 % talletetusta summasta, esimerkissämme 20 euroa. Mihin pankkiin lainatut 980 euroa sitten joutuvatkaan, kyseinen pankki voi jälleen lainata eteenpäin 98 % tuosta summasta:

Vastaavaa Vastattavaa
19,60
+
960,40
980

Kun alkuperäisestä tonnista otetaan 98 % ja saadusta summasta 98 % aina uudelleen, saadaan 980 + 960,40 + … = 50 000. Joka tapauksessa siis rahasumma kertautuu 50-kertaiseksi.

Luotonlaajennus selitetään yleensä jälkimmäisellä tavalla. Käytännössä pankki ei kuitenkaan lainaa ulos vain osuutta siellä olevista talletuksista, vaan pitää varantonaan koko summaa siellä olevia talletuksia ja laajentaa sitten luottoa. Omaa pohdintaani on, olisiko taselaskelma sitten oikeastaan tällainen:

Vastaavaa Vastattavaa
20
+
980
1 000
+
980
+
48 020
+
49 000

Pankkiin on talletettu tonni. Pankki pitää tuosta rahasta 2 % varmuusvarantona, siis 20 euroa. Loppu tuosta tonnista, siis 980 euroa, onkin varmuusvarantona sille summalle, jonka pankki luo luotonlaajennuksessa. 980 euroa on 2 % summasta 49 000, eli pankki saa luoda 49 000.

Olikin kovan mietinnän takana tajuta tämä juttu.

Mitä valtion ottama laina maksaa?

Asiasta toiseen. Talousdemokraatti-ajattelija Lars Österman kirjoittaa, että hänen käsittääkseen valtionvelka maksetaan kerralla pois. Valtio ei lyhennä velkaansa kuten asuntolainan ottaja eikä maksa korkojakaan ennen kuin laina-ajan loputtua kertarysäyksenä. Ja se onkin kova kertarysäys.

Kun Suomen valtio viime vuonna lainasi miljardin kymmeneksi vuodeksi, joutuu valtio Östermanin mukaan maksamaan takaisin yli 1,5 miljardia vuonna 2019. Valtio tarjoutui maksamaan 4,375 prosenttia vuosikorkoa. Lainapaperit huutokaupattiin.

Österman hämmästelee blogissaan, kuinka suuren koron valtio tarjoutui maksamaan. Ottaen huomioon yli puolen miljardin voiton on vaikea nähdä, miksi joku ei tarjoutuisi antamaan tuota lainaa. Suomi kuitenkin ilmeisesti saa lainaa halvemmalla kuin useimmat maat.

Valtionvelasta maksettavat korkomenot ovat järkyttävän suuret. Kiinnostava fakta: valtionvelan korkoihin – siis vain korkoihin, ei itse velkasumman pois maksuun – menee paljon enemmän rahaa budjetista kuin sisäministeriölle. Siis sisäministeriö – jolle kuuluu muun muassa poliisitoiminta tässä maassa – tulee halvemmaksi kuin korot!

Tänä vuonna menee valtionvelan korkomenoihin talousarvion mukaan 4,14 % koko budjetista. Sisäministeriölle menee 2,52.

Uusis tuntee kuviot

Curlingista kuuluksi tullut nykyinen keskustalainen kansanedustaja Markku Uusipaavalniemi sanoi hakeutuvansa politiikkaan juuri talouspolitiikan vuoksi. Joskus hän on päässytkin otsikoihin Eduskunnassa sanomiensa asioiden takia.

Uusipaavalniemi on ehdottanut useaan otteeseen yksinkertaista ratkaisua talouskriisin myötä syntyneeseen julkisen sektorin rahapulaan: perustetaan julkiselle sektorille oma pankki, joka voi myöntää valtioille edullista lainaa. Jos vaikkapa EU omistaa pankin ja ottaa siltä lainaa, lainan korot tulevat sille itselleen.

Tällaista ehdotusta kritisoidaan usein sillä väitteellä, että siitä seuraisi inflaatio. Muistatteko, millainen inflaatio Zimbabwea on vaivannut viime vuosina? Kun valtio tekee rahaa, sitä kutsutaan setelirahoitukseksi. Tämä sanahan tarkoittaa itse asiassa sitä, että valtio painaa seteleitä, joilla se vaikkapa maksaa työntekijöidensä palkat. (Näin tapahtui esim. Saksassa ennen toista maailmansotaa. Siellä, kuten Zimbabwessa viime vuosina, sai mennä palkanmaksupäivinä juosten kauppaan, ennen kuin rahan ylimäärä järjestelmässä johti hintojen voimakkaaseen nousuun.) Mielestäni julkisen sektorin omistama pankki ei tässä mielessä ole setelirahoitusta, mutta ymmärrän kuitenkin pointin. Omalta pankilta lainaaminen on kuin nollakorolla lainaamista, koska ne korkotulot tulevat kuitenkin itselle.

Mutta on korostettava, että inflaation aiheuttaa liian voimakkaasti kasvava rahan määrä systeemissä riippumatta siitä, mistä se raha tulee. Jos EU lainaa miljardin omistamaltaan pankilta, se ei johda yhtään sen suurempaan inflaatioon kuin jos EU ottaisikin samansuuruisen lainan Nordeasta. (Käytännössä tietysti voidaan keskustella siitä, jäisikö se siihen miljardiin, jos poliitikoilla olisi mahdollisuus saada yhteiskunnan käyttöön niin paljon ilmaista rahaa kuin huvittaa.)

Pohjois-Dakotan osavaltio omistaa pankin. Kyseinen osavaltio on yhden toisen ohella ainoa osavaltio, jonka budjetti on nyt ylijäämäinen.

Uusipaavalniemi puhuu velanotosta ja Kreikan pelastamisesta:

Rahapoliittinen kokonaisuudistus

Simon Dixon aatetovereineen ehdottaa kokonaisuudistusta, joka lopettaisi yksityispankkien harjoittaman luotonlaajennuksen ja velkapohjaisen rahan.

 

Heidän ehdotuksessaan otetaan kantaa uuden rahajärjestelmän toimivuuteen ja inflaation välttämiseen. He ovat julkaisseet netissä lakiluonnoksen, jossa kielletään pankeilta luotonlaajennus ja määritellään rajat sille, paljonko keskuspankki saa rahaa luoda. Siinä määritellään myös, että rahan luominen ei saa olla poliittisessa kontrollissa vaan sen täytyy olla objektiivisesti suhteessa talouden kasvuvauhtiin.

Linkkejä

> Talousdemokratian materiaalisivu, jossa mm. valtionvelan korot suhteessa Suomen valtion budjettiin
> Uusipaavalniemen kirjoituksia
> Simon Dixon ei ole päivittänyt sivujaan aikoihin, mutta mainittu Ben Dysonin ym. lakiehdotus on netissä
> Hyvin lyhyesti talousdemokraattien uudistusehdotus. Kommenteissa on mielenkiintoista debattia.

 

Mainokset

2 responses to “Valtionvelasta on maksettava korkoa

  • pankkiiri

    Mutta pankit ovat yrityksiä? Eikö yrityksen tarkoitus ole tehdä voittoa?

    • perttuk

      Oletko ihan oikea pankkiiri? 🙂

      Mielestäni en tässä kirjoituksessani kyseenalaista pankkien toimintaa vaan esittelen nykyiseen rahajärjestelmään liittyviä ongelmia. Olen jopa noteerannut tuon ”pankki on yritys” -jutun uudemmassa blogimerkinnässäni ”Tätä raha on, asiantuntijat ’eivät ymmärrä'”.

      Mietipä yhteiskuntaamme vaikkapa viimeaikaisen vaalikeskustelun kautta. Poliitikot puhuvat siitä, että jostain pitää leikata ja verotusta kiristää. Sama ääni on ollut kellossa oikeastaan kaikkien vaalien alla.

      Suomessa on yhteiskunnan tarvitsema infrastruktuuri. Suomessa on luonnonvaroja. Suomessa on työvoimaa (jopa niin paljon, että työstä on pulaa). Suomen pitäisi tässä valossa olla yltäkylläinen maa, joka ei ainoastaan olisi omavarainen tuotteiden ja palvelujen suhteen vaan voisi tuottaa vähän ekstraa vientiin.

      Mistä siis kiikastaa, kun vyötä pitää yhä kiristää? No, rahasta on pulaa. Miten hitossa raha, joka on vain yhteisesti sovittu vaihdon väline, on niukka resurssi ja rajoittaa hyvinvointiamme?

      Niin, siten että yksityiset yritykset (pankit) luovat sen ja karhuavat sen kaikilta muilta tahoilta takaisin korkojen kera. Tämän ansiosta talouden on koko ajan kasvettava ja toiminnan tehostuttava (ikinä ei riitä, että pidetään toiminta aiemmalla tasolla).

      Valtion kannattaisi omistaa oma pankki, jolta se voisi lainata. Tällöin efektiivinen korkoprosentti olisi 0, ja jokin asiantuntijataho voisi säädellä rahavarannon määrää talouden kokoa vastaavaksi. Valtion pankki voisi myöntää lainaa myös yksityisille, ja korkotuotot olisivat sitten käytettävissä yhteisten asioiden rahoittamiseen.

      Mainitsemasi pankki-yritykset, jotka nykyisin myöntävät lainoja suomalaisille, ovat pitkälti ulkomaalaisomistuksessa, joten rahaa virtaa Suomesta pois esim. asuntolainojen korkoja maksettaessa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: