Mitä raha on?

Minusta tuntuu hassulta, että ihmiset käyttävät rahaa jokapäiväisessä elämässään ja se on heille hirmu arkipäiväistä, mutta he eivät silti tiedä, mitä raha on. Tätä aika oleellisen tuntuista kysymystä ei käsitellä oikein kouluopetuksessakaan. Itse olen lukenut mielenkiintoista tietoa rahasta talousdemokratiaksi itseään kutsuvan uuden poliittisen liikkeen sivuilta ja vastaavilta.

Kiinnostava fakta: vaikka kaikki maailman (nykyisin olemassa oleva) raha annettaisiin pankeille, silti kaikki pankkivelat eivät olisi kuittaantuneet. Heräsikö kiinnostuksesi?

Ajatellaanpa maailmassa olevaa rahaa. Sellaista, jota on ihmisten kuten sinun ja minun pankkitileillä. Sinä ja minä voimme halutessamme nostaa vaikka kaikki talletuksemme pankkiautomaatista tai pankin kassasta. Sitten rahat ovatkin lompakoissamme seteleinä (ja kolikkoina).

Mutta kaikki eivät voi nostaa kaikkia rahojaan yhtä aikaa. Mistä tämä johtuu? Siitä, että kaikkea tileillä olevaa virtuaalista rahaa ei vastaa fyysinen raha (setelit ja kolikot). Lukemieni arvioiden mukaan luokkaa 2 % maailman kaikista euroista on seteleitä ja kolikoita, loppu on virtuaalisesti pankkien tietokoneilla.

Rahaa luodaan luotonlaajennuksella

Laki on jo kauan antanut pankeille luvan luoda rahaa. En tarkoita yhteiskunnan omistamia pankkeja kuten Suomen Pankkia tai Euroopan keskuspankkia, vaan yksityispankkeja kuten Nordeaa tai Sampo Pankkia.

Kun joku menee hakemaan pankista vaikka asuntolainaa, pankin odotetaan arvioivan, voiko kyseiselle henkilölle myöntää lainaa – onko hän luottokelpoinen. (Viime vuosien talouskriisi muuten lähti liikkeelle tähän liittyneestä ongelmasta: amerikkalaiset pankit antoivat lainoja ihmisille, jotka eivät oikein olleet luottokelpoisia eli eivät pystyneet maksamaan lainojansa takaisin. Näiden subprime-lainojen saatavuuden seurauksena moni otti paljon asuntolainaa ja asuntojen hinnat nousivat. Kun asuntokupla puhkesi, lainoja ei enää annettu/otettu niin ahkerasti, ja taloilla oli paljon enemmän tarjontaa kuin kysyntää: paikoin taloja myytiin tuhannen dollarin kappalehintaan.) Sitten pankki myöntää luottoa kyseiselle asiakkaalle. Tämä näkyy asiakkaan tilille ilmestyvänä rahana. (Käytännössä asuntolainaraha menee suoraan asunnon myyjälle, mutta se ei ole olennaista.)

Jos minä lainaan sinulle satasen, minulla on ensin oltava satanen lompsassa, että voin sen sinulle ojentaa. Pankin myöntämä luotto ei kuitenkaan ole peräisin pankin ennestään omistamasta rahasta, vaan se luodaan tyhjästä – pankki vain kirjoittaa tietokoneelleen, että nyt sinulla on 50 000 euroa, ja näin uutta rahaa on syntynyt järjestelmään.

Laki säätelee, miten pankit voivat antaa luottoa. Näin maallikon näkökulmasta säätely tuntuu kuitenkin mielettömän löyhältä. Yleisesti käytössä oleva säätelymekanismi on luotonlaajennus. Esitän periaatteen seuraavassa fiktiivisessä taselaskelmassa.

Ensiksi pankilla on edellä mainitusta huolimatta oltava hieman rahaa. Jospa joku vaikka käy tallettamassa kuukausipalkkansa 1 000 euroa pankkiin.

Varat Velat
  1 000

 

(Kirjanpidollisesti ja periaatteessahan pankkitalletukset ovat tallettajan pankille antamaa lainaa. Pankin talletuksille mahdollisesti maksama korko on siis lainan korkoa. Tämä ei kuitenkaan ole tässä yhteydessä tärkeää.) Nyt pankki ilmoittaa tämän rahamäärän keskuspankin rekisteriin vähimmäisvarannokseen (tai varannokseen tai osittaiseksi kassavarannokseen, engl. fractional reserve).

Varat Velat
1 000 1 000

 

Sitten tapahtuu se jännä juttu eli luotonlaajennus. Eri maissa on eri säännökset sille, miten iso on vähimmäisvaranto. Euroalueella on yhteiset säännöt. Oletetaan vaikka, että yksityishenkilöille myönnettävissä lainoissa varantovaatimus on 2 %. Nyt pankki merkkaa kirjanpitoonsa rahaa tyhjästä:

Varat Velat
1 000
+
50 000
1 000
+
50 000

 

Näin se uusi raha syntyy!

Lainasta on maksettava korkoa

Jotkut pitävät intuitiivisesti epäoikeudenmukaisena, että pankki vaatii lainanottajaa maksamaan korkoa, vaikka yllä näimme että pankki ei menetä omaa rahaansa antaessaan lainaa. Toisten mielestä koronmaksu on ihan oikeudenmukaista ja periaate on, että lainanottaja maksaa pankille saamastaan hyödykkeestä, rahasta, ihan niin kuin kaupassa käydessämme maksamme vaikka banaaneista.

Yleensä koron määrä sidotaan euribor-korkoon, joka vaihtelee. Sen päälle maksetaan korkomarginaali, josta pankki tekee tarjouksen asiakkaalle. Monilla onkin ilmeisesti se käsitys, että pankki hyötyy myöntämästään lainasta vain korkomarginaalin verran (joka voi olla vaikka 1 % vuodessa). Mutta kuten näimme, jos pankki itse luo myöntämänsä luoton, se saa koko korkosumman itselleen. 3 kuukauden euribor on tällä hetkellä 0,797.

Laskurin mukaan näillä olettamuksilla – ja 100 kuukauden laina-ajalla – kuukausittain on maksettava 538,75 euroa. Yhteensä maksettavaa kertyy siis 53 875 euroa, eli koron osuus on 3 875 (7,75 % lainatusta summasta). Kuinka hyvin tämä vastaa pankille lainanhoidosta aiheutuvaa työtä? Marginaalikorkoa tarjottaessa pankki myös laskeskelee itselleen koituvaa riskiä eli “mitä jos lainanottaja ei voikaan maksaa takaisin”.

Korko lienee syynä siihen, että vaikka kaikki raha annettaisiin pankeille, kaikki velat eivät olisi kuittaantuneet. Korko vaikuttaisi myös johtavan jatkuvan talouskasvun vaatimukseen, koska uudella rahalla eli uusilla lainoillahan vanhojen lainojen korot on rahoitettava. Oheinen diagrammi havainnollistaa, miten voimakkaasti rahamäärä kasvaa Isossa-Britanniassa (huomaa, miten vaatimaton on käteisen rahan kasvutahti).

M4 and Domestic Debt UK

Valtionvelasta on maksettava korkoa

Kun tähän “mitä raha on?” -teemaan liittyen puhutaan valtiontaloudesta ja talouspolitiikasta, tullaan aika mielenkiintoisten kysymysten äärelle. Tämä blogimerkintä on kuitenkin jo paisunut niin pitkäksi, että taidan jatkaa aiheesta toisella kertaa. Ennen eduskuntavaaleja joka tapauksessa, sillä asialla saattaa olla vaikutusta äänestyspäätökseeni.

Linkkejä

> Kuinka tavalliset liikepankit luovat rahaa tyhjästä – Rahan korruptio -blogista
> "Suomen talousdemokraattinen puolue" – talousdemokraatti Östermanin blogi
> Vähimmäisvarantojärjestelmä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa

Mainokset

2 responses to “Mitä raha on?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: