Mitäs se “demokratia” taas tarkoittikaan?

Melkein kuka hyvänsä on valmis ylistämään kansanvaltaa kauniissa juhlapuheissa, mutta kun on tosi kyseessä, mukinoita alkaa syntyä hieman enemmän.

Demokratia on ainoa tietämäni toteutettavissa oleva yhteiskuntajärjestelmä, jota pidän mielekkäänä puolustaa. Siihenkin toki liittyy suuria ongelmia. Puhutaan, että demokratiassa enemmistö (niukkakin) on vähemmistön (suurenkin) diktaattori.

hitlerkortti 

Adolf Hitlerin puoluekin kuuluu päässeen valtaan demokraattisen järjestelmän kautta. Toisaalta voidaan keskustella siitä, olisiko demokratian puute luonut puitteet kansallissosialistien valtaannousulle, kun moninaiset asiat aiheuttivat tyytymättömyyttä saksalaisten keskuudessa.

Entä sitten Neuvostoliiton synty? Siitäkin voidaan syyttää demokratian puutetta, kun tsaarivetoinen järjestelmä aiheutti suurta tyytymättömyyttä. Sittenpä kansa vaihtoi yhden diktatuurin toiseen, ehkä vähän tietämättään. (Itse asiassa bolsevikit ehkä vain käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja täyttivät valtatyhjiön ilman todellista kansan enemmistön kannatusta.)

Sveitsin minareettiäänestys… Ensinnäkin: Kenen olisi pitänyt minareettien Sveitsiin rakentamisesta päättää jollei sveitsiläisten itsensä? Toisaalta kävikö äänestyksessä nyt niin, että 57 % sveitsiläisistä kielsi minareetit 43 %:lta, jotka periaatteessa olisivat niitä saattaneet haluta? Toisaalta taas Jussi Halla-aho huomauttaa osuvasti, että minareettien ideana on rukouskutsujen lähettäminen – millä perusteella 43 % saisi kiusata rukousveisuillaan 57 %:a?

Edustuksellisuuden välttämättömyyttä demokraattisessa järjestelmässä on perusteltu sillä, että on poliitikkojen työtä perehtyä asioihin, joita kansalaiset eivät ymmärrä. Tätäkään argumenttia ei tule niellä miettimättä; millä perusteella kansa osaa sitten valita oikeat kansanedustajatkaan, jos se ei muka ymmärrä vaaliteemojen sisältöä? Ilmeisesti edustuksellisessa demokratiassa eduskuntaan pääsevät suurisuisin populisti, himottavin missi ja legendaarisin kultamitalisti. No joo, kun nyt eduskuntavaaleja katsoo niin ilmeisesti Suomen kansa ei tosiaankaan osaa valita edes kansanedustajiaan oikein perustein, joten ehkä tässä pitäisi lakata puhumasta demokratian puolesta… (Eikä kansanedustajien asiantuntemuksessakaan ole hurraamista: viime aikoina on Eduskunta tehnyt joitain päättömiä päätöksiä, jotka eivät jätä epäselväksi, paljonko siellä sitä asiantuntemusta on.)

Syy, miksi rupesin tätä kirjoittamaan, on kuitenkin Islannin tuleva kansanäänestys Icesave-talletusten maksamisesta takaisin briteille ja hollantilaisille, jotka menettivät talletuksensa islantilaispankin kaatuessa. Hesarin keskustelussa on presidentin päätös järjestää kansanäänestys saanut pääosin myönteistä mutta hieman kielteistäkin palautetta.

Ensimmäisenä tulee mieleen, että tässä saattaa olla pikku eturistiriita. Onko oikein, että velallinen saa päättää, joutuuko velkansa maksamaan? Mutta sama ongelmahan on siinäkin, jos Islannin eduskunta tekee sen päätöksen. Joka tapauksessa velallinen päättää asiasta omasta puolestaan ja kärsii nahoissaan seuraukset.

Professori Michael Hudson kirjoittaa mielenkiintoisesti tilanteen taloudellisista näkökohdista. Hänen mukaansa Islannin ei pidä yrittääkään maksaa velkaansa, koska se ei voi maksaa. Velkasumma nousisi Islannin kaliiperiin nähden hyvin korkeaksi, eivätkä EU ja velkojaksi rekrytoitu IMF ole kertoneet, miten ne kuvittelevat Islannin voivan maksaa. Professori kirjoittaa myös, että vastuuta ja syyllisyyttä on yhtä lailla esim. brittihallituksella, joka teki omapäisiä ratkaisuja Islannille koituvista ongelmista välittämättä.

Ison-Britannian pankkiministeri uhkaili, että jos islantilaiset äänestävät Icesave-lakia vastaan, he “käytännössä sanovat, ettei Islanti tahdo olla osa maailmanlaajuista talousjärjestelmää”. Tosin ottaen huomioon, mihin jamaan järjestelmä sai Islannin, ministerin “uhkaus” vaikuttaakin oikeastaan suurelta lupaukselta.

Islantilaisten täytyy nyt olla valveutuneita ja punnita tarkoin vaihtoehtoja. Islannin parlamentti hyväksyi Icesave-lain äänin 33—30, mutta gallupin mukaan islantilaisista jopa 70 % vastustaa sitä. Mitä tämä kertoo edustuksellisesta demokratiasta?

Lisää aiheesta
> Eduskuntaan tähtäävä Muutos 2011 esittää suoran demokratian lisäämistä.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: