Biologia 2006/syksy

Minulle tämä olikin sitten ensimmäinen kirjallinen yo-kirjoituspäivä (elämäni aikana). En ollut edes erityisen jännittynyt, mitä ihmettelen. Muutunko lunkiksi? (Tosin vaikka en ollut tuntenut itseäni edellisenä iltanakaan erityisen jännittyneeksi, yöunta kertyi vain viitisen tuntia. En saanut unta ja se oli hajanaista. Olin kuitenkin aika virkeä ja olen edelleen.)
 
Jospa ennen itse tehtävistä turinointia mainitsen vähän jotain epäolennaista:
Eväät: kaksi omenaa omasta pihasta, viisi riviä Fazerin sinistä, 5 dl lähdevettä (kaupassa ei kai ollut myytävänä tyhjiä pulloja), 3 dl sekamehua, 3 Linkosuon eväsleipää, täytteenä: edam, jotain makkaraa ja lehtisalaattia.
Eväistä kului: molemmat omenat, kaksi leipää, molempia juomia tasapuolisesti yli puolet, kolme riviä Fazerin sinistä.
Muuta mukana ollutta: värikynät oli, mutta en tarvinnut. En piirtänyt mitään, taulukkoja tosin tein. Taavi* harmitteli, kuinka oli unohtanut värikynät, mutta arvelisin, ettei hänkään niitä tarvinnut.
Kaverit: Kirjoittajia oli yli 30. Biologian kirjoitti varmaan vajaat kymmenen tyyppiä, joista yksi oli Taavi ja muilla ei ole blogissani salanimeä . Jokke* kirjoitti filosofian. Taavi lähti pois jo ennen yhtä, mutta sanoi kuitenkin, että hänellä meni ihan OK:sti. Jokke oli paikalla loppuun asti, mutta hänelle jäi kuulemma jopa viisi minuuttia luppoaikaa. Mutta humanistithan joutuvat vastaamaan vain kuuteen kysymykseen!
WC-käynnit: kaksi.
Muuta: olin viimeinen, joka palautti kokeen! Kokelasnumeroni oli sama kuin ruotsissa, mitä ihmettelin alussa kovasti. Olin ymmärtänyt, että kokelasnumero olisi koekohtainen.
 
Seuraavassa biologian kokeen tehtävät ja analyysi vastauksistani:
 
1. Lämpötila vaikuttaa fotosynteesin nopeuteen pinaatinlehdissä oheisen kaavion mukaan.
a) Määrittele fotosynteesi. (1 p.)
b) Kuvaile ja selitä lämpötilan vaikutusta fotosynteesin nopeuteen. (3 p.)
c) Miten muut ympäristötekijät vaikuttavat fotosynteesin nopeuteen? (2 p.)
Tässä sen huomaa, kuinka helposti sitä jättää tehtävänannon lukematta. Vasta nyt huomaan tuon "pinaatinlehti"-jutun ja kaavion selityksen. Lähdin ilmeisesti suoraan lukemaan kysymyksiä. No, se ei haitannut. Perustehtävä. b) Mainitsin lämpötilasta, että alle 10 asteessa lämpö ei riitä kemiallisiin reaktioihin ja yli 30 asteessa kasvin oma soluhengitys laskee fotosynteesin suhteellista nopeutta. a) Määrittelin käsitteen hyvin laajasti, liian laajasti yhden pisteen vastaukseen. Ettei vain tulisi yhtään väärinkäsitystä. c) Valon voimakkuus ja aallonpituus, hiilidioksidin ja veden määrä.
 
2. Miten aitotumallisen solun DNA ja RNA eroavat rakenteeltaan ja tehtäviltään, ja missä niiden toiminta tapahtuu? Esitä vertailu lyhyesti vastauspaperillasi mallin mukaisena taulukkona.
Tässäkin jäi osa tehtävänantoa lukematta. Luonnostelupaperille kirjoitin jo, missä on RNA:n toimintapaikka esitumallisessa ja missä tumallisessa solussa. Onneksi huomasin sitten, että kysymyksessä puhuttiin tumallisesta solusta.
 
4. Norppa (Phoca hispida hispida) esiintyy yleisenä Pohjoisessa jäämeressä. Sen alalaji itämerennorppa (Phoca hispida botnica) elää Itämeressä ja toinen alalaji saimaannorppa (Phoca hispida saimensis) vain Saimaassa. Itämeri on syntynyt 10 000:n viime vuoden aikana maankohoamisen erottaessa sen valtameristä, ja Saimaa on syntynyt kuroutumalla Itämerestä.
a) Miten eri evoluutiovoimat ovat voineet vaikuttaa Itämeren ja Saimaan norppapopulaatioiden kehitykseen? (3 p.)
b) Millä eri menetelmillä voidaan tutkia kolmen mainitun norppapopulaation eroja? Millä tutkimusmenetelmällä varmistuisi se, ovatko populaatiot kehittyneet omiksi lajeikseen? (3 p.)
Aluksi ajattelin, etten oikein osaisi vastata tähän, mutta sitten ei ollut enää varaa olla kovin ronkeli. Mutta huomasin, että tehtävä oli melkein suoraan Biologia kertaus -kirjasta (s. 86), ja olin sattumalta katsonut joskus kesemmällä tehtävää ja sen vastausta! Kiitos kirjavinkistä, Myrskyneito! Ensin olin vähän hukassa "evoluutiovoimien" kanssa eikä tullut muuta mieleen kuin valinta, mutta sitten jostain pulpahti päähän sana "isolaatio", ja sitten kirjoittelinkin jo geenivirran tyrehtymisestä kuin vanha antikreationisti!
 
5. Oheinen sukupuu esittää perinnöllisen munuaistaudin ilmenemistä eräässä suvussa.
a) Päättele ja perustele, periytyykö tauti dominoivasti vai resessiivisesti ja onko se autosomaalinen vai sukupuoleen kytkeytynyt. (2 p.)
b) Mitkä ovat henkilöiden 1–9 ja 11 genotyypit? (2 p.)
c) Sukuun odotetaan kahta uutta lasta (numerot 10 ja 12). Onko näiden lasten riski sairastua kyseiseen tautiin samanlainen? Perustele vastauksesi. (2 p.)
Tämä tehtävä vaatikin funtsimista. Hämäävää taisi olla, että kantaäitiä (henkilö 2) lukuunottamatta kaikki sairaat olivat miehiä. Mutta ei, kyseessä ei silti ollut X-kromosomaalinen periytyminen vaan tavallinen dominoiva sairaus. Funtsimista vaati myös se, mikä oli sen sairaan miehen genotyyppi, jonka poika oli sairas. Laitoin siihen, että hän voi olla hetero- tai homotsygootti. Ja niin se ilmeisesti olikin. c) En kuitenkaan vastannut selvästi kysyttyyn asiaan, sillä vastauksestani ei mitenkään voisi päätellä, että vastaus olisi "ei" tai "kyllä". Kirjoitin vain jotain sen suuntaista, että on mahdollista että henkilön 4 kaikista lapsista tulee sairaita, tai sitten ei. Ajattelin parannella vastausta, mutta aikaa ei sitten ollutkaan…
 
6. Tyttö lukee kirjaa aurinkoisella rannalla. Hän kohdistaa katseensa ulapalla purjehtivaan laivaan ja kohottaa aurinkolasit silmiltään. Samalla tuulenpuuska lennättää hiekkaa tytön silmiin ja saa hänet hieromaan silmiään. Selitä seikkaperäisesti, miten silmä reagoi mainittuihin tapahtumiin ja mitä muutoksia ne aiheuttavat silmässä ja sen toiminnoissa.
Selostin tässä neljä asiaa: 1) linssin mukautuminen, 2) pupillin mukautuminen iiriksen avulla, 3) silmäluomen refleksinomainen sulkeutuminen ja 4) kyynelnesteen erityksen lisääntyminen. En sitten tiedä, miten seikkaperäinen olin tai miten seikkaperäinen olisi pitänyt olla…
 
8A. Miten voidaan risteyttämällä osoittaa, mikä on kahta vallitsevaa ominaisuutta ilmentävän eliön genotyyppi, kun näitä ominaisuuksia säätelevät geenit ovat eri kromosomeissa? Käytettävissä on myös molempia resessiivisiä ominaisuuksia ilmentävä homotsygoottinen eliökanta. Esitä ratkaisumahdollisuudet risteytyskaavioin.
Vaikka taisinkin vastata oikein, tämän tehtävän vastaukseni oli kaikkein jaarittelevin ja arviolta myös tylsin lukea. Selostin sekä taulukoilla että sanallisesti, millaisia jälkeläisten genotyyppejä olisi tulossa. Ajattelin tehdä vielä yhteenvedon, mutta eihän sellaiseen ollut aikaa.
 
10. Helsingin Sanomien uutisen mukaan Yhdysvalloissa on siirretty hämähäkin geenejä bakteeriin ja saatu tämä tuottamaan hämähäkin seitin kaltaista kuituainesta. Tästä lujasta materiaalista voidaan tehdä esimerkiksi kankaita.
Selvitä vaihe vaiheelta, kuinka hämähäkin ”seittigeeni” saadaan toimimaan bakteerissa.
Tämä oli neloskurssin asiaa. En muistanut, miten geeni paikallistetaan hämähäkistä, joten oikaisin vähän ja oletin, että geeni on jo eristetty. Oioin muutenkin turhan paljon. Enkä muistanut kaikkea oleellista, ja jotain muistin väärin. Ihan hävettää…
 
+11. Tee selkoa virusten rakenteesta ja lisääntymisestä. Tarkastele virusten merkitystä ihmisen kannalta.
Aloin tehdä tätä tehtävää viime hetken paniikissa kymmentä minuuttia ennen kokeen loppua. Olisi kannattanut noudattaa viime viikolla biologianopettajalta saamaamme neuvoa ja huitaista nopeasti jotain vaikka ranskalaisin viivoin, mutta enhän minä niin voinut tehdä… Ehdin kirjoittaa ehkä kaksi kappaleellista tekstiä, mikä on tietysti vain pintaraapaisu näin laajasta aiheesta. Jokeritehtävän maksimipistemäärä on 9, mutta olen tyytyväinen, jos saan edes 2 pistettä.
 
Mikä sitten mahtaakaan olla arvosana? Keväällä E:n pisteraja oli 37 pistettä eli saa missata 11 pistettä. Pika-arvion perusteella saattaisin nippa nappa ylettyä tuohon rajaan. Tosin jos pisterajat olivat keväällä poikkeuksellisen korkeat, ne ovat ehkä nyt matalammalla. Toivottavasti…
 
Kiinnostava huomio: onkohan ekologia todella out nykyään, kun esim. YLEn Opinportin keskustelupalstalla ei kukaan ole kiinnostunut kysymään asiasta mitään. Vanhat biologit, jotka yo-kokeita suunnittelevat, ovat kuulemma taas suuntautuneet erityisesti näihin aiheisiin. Nykyisin genetiikka ja geenitekniikka vain taitavat olla coolimpia.
Mainokset

4 responses to “Biologia 2006/syksy

  • J.

    Joo, me humanistit vedämme lonkkaa jopa reaalissa.
    Oishan ne 5 minuuttia voinut viettää hyötykäytössäkin, mutta noh, tuli retkahdettua…
    Mutta älkää te retkahtako, vaan olkaa hereillä!
     
    Parhain terveisin Jokkemänni

  • svensk

    kappas, barbababababa on eksynyt spämmäilemään tätä sivistyksen keskipistettä!

  • Sanna

    Pidän peukkuja pystyssä että saat sen arvosanan minkä haluat 🙂 ja hauskaa että kertauskirjasta oli hyötyä. Teillä näytti olleen fiksumpia kysymyksiä kuin meillä ja noilla voi saadakin eroa pisteissä. Mutta eihän sitä koskaan tiedä tästä uudesta reaalista 😀 ja jokereista voi saada yllättävästi pisteitä(jos ytl ei ole päättänyt ryhtyä armottomaksi) nimim. kokemusta on…

  • J.

    touko pitää vaan turpansa ummessa kun lähti ite jo 13.00 😀

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: