Käsineissä oli valinnanvaraa

Kyllä Vapaa Valinnassa sittenkin oli saatavilla paljon erilaisia suojakäsineitä, en vain ollut löytänyt niitä viime kerralla kun yritin. Ne olivat hämäävästi hyllykön päässä.

Olin ajatellut ostaa sellaiset yhden koon muovikäsineet, mutta ne olivat niin hassun näköiset, että otinkin kertakäyttökumikäsineet, jotka ovat coolimmat. Nyt pitää vain opetella ottamaan ne pois sellaiseksi mytyksi niin kuin lääkärit tekevät, niin olen tosi katu-uskottava.

Niissä muovihanskoissa oli sitä paitsi merkintä "vain minimaalisiin riskeihin". Tuskinpa koe-eläinlaboratoriolta saaduissa pakasterotissa mitään erityistä rottainfluenssa- tms. riskiä on, mutta otin ne laadukkaammat (10 kertaa kalliimmat) kumikäsineet varmuuden vuoksi. Mutta kotona huomasinkin, että myös kyseisissä Vileda-kumihanskoissa lukee "Tavalliseen kotitaloustyöhön, ei riskialttiiseen käyttöön." Noo… (vakuuttavuutta hakevalla äänellä) Ainahan minä keittiössä rottia leikkelen…

Vapaa Valinta oli niin hyvin varustettu siivouskauppa, että myös vaihtoteippirulla teippiharjaan löytyi, tosin ihan muualta kuin muut siivousvälineet. Ihmettelette varmaan, miksi minä haluan tuhlata voimavarojani teippiharjahankintoihin. Sitä ihmettelen minäkin, mutta onhan tuo toisaalta kätevä, kun kissat karvastavat joka paikan.

Tiedättehän, kuinka joskus ihan ei-hauskat asiat alkavat naurattaa, jos on sillä tuulella? Varsinkin silloin naurattaa, jos tilanne on sellainen, ettei pitäisi nauraa. Tänään ostosreissulla niin kävi. Rupesin vain miettimään, mitä kassa ajattelee ostoksistani, ja sitten pitikin pidätellä naurua. Typerää! Piti oikein rynnätä kaupasta ulos, etten alkanut hekottaa. Kävelymatkalla kirjastoon (Enkelit ja demonit aloitettu) kyllä hieman hihitinkin, ohikulkijat varmaan pitivät minua hulluna. Eli saivat minusta oikean kuvan.

Näissä "hassuissa" tilanteissa mielikuvitus keksii vielä lisää naurun aihetta asioista, joissa ei ole mitään naurettavaa. Kun tulin taannoin bussilla kaupungilta, siellä oli joukko aasialaisen näköisiä nuoria aikuisia. En tiedä mikä heissä alkoi minua naurattaa, mutta sitten yritin katsoa muualle, bussin kattoon. Siinä sitten oli kattoluukku ja tarra, jossa luki "hätäkahva". Ja se sitten alkoi jotenkin ihmeellisesti naurattaa. Mielikuvituksessani on oltava jotain vikaa … Että ei muuta kuin diagnosoimaan mielenterveyttäni.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: